Pääministeri Sipilän hallitus on käynnistänyt Suomen energia- ja ilmastostrategian valmistelun, jonka pitäisi osaltaan paaluttaa Suomen tietä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Strategiassa katseet ulottuvat vuoteen 2030, joka on myös Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapoliittisen kehyksen seuraava maali.
Suomessa on jo laaja konsensus ja tahtotila torjua ilmastonmuutos. Polkuja vähähiilisyyteen on kuitenkin useita, joten haasteena on löytää sellainen keinovalikoima, johon oltaisiin yhteisesti valmiita sitoutumaan.
Tiekartta vähähiiliseen yhteiskuntaan
VTT koordinoi vuosina 2012 – 2014 monitieteellistä Tekes-rahoitteista hanketta Low Carbon Finland 2050 -platform. Hankkeen päätavoitteena oli muodostaa Suomelle vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja ja –skenaarioita ja analysoida niitä laajan asiantuntijajoukon voimin. Analyysien tukena käytettiin useita laskennallisia mallinnustyökaluja arvioimaan vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen sekä kestävään luonnonvarojen käyttöön.
Työ tuki parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean vähähiilitiekarttatyötä Suomelle. Platformin tavoitteena oli laaja ja avoin keskustelu eri toimijoiden, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa. Pitkälti tässä onnistuttiin, mutta suurin haaste on kuitenkin viestinnällinen: Kuinka tuloksista pitäisi tiedottaa ja miten laskennallisten mallinnusmenetelmien, tietokantojen ja lähtötietojen läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä?
Ennen suunnistusta määrittele nykyinen sijainti
Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, Suomen energiajärjestelmä on monessa mielessä hyvin edistyksellinen. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on Ruotsin ja Latvian jälkeen kolmanneksi korkein EU:ssa. Sähkön hinnat kuluttajille ovat EU:n alhaisimpia; noin puolet esimerkiksi Saksan ja Tanskan hinnoista. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ansiosta energiantuotannon tehokkuus on maailman huippuluokkaa.
Parannettavaa toki on sillä Suomen energialähteistä yli 60 % tulee ulkomailta, mutta tässäkin suhteessa Suomen tilanne on parempi kuin EU:ssa keskimäärin.
Nykyisen sijainnin määrittelyssä kaiken lähtökohtana on tiedon laatu. Asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja mediankin pitää tietää, milloin tietoihin voi luottaa. Uudelta reitiltä harhautuu helposti virheiden kasautuessa.
Kuinka selvittää paras reitti vuosikymmenten päähän?
Energiamarkkinat ovat paraillaan murroksessa, ja lähivuosina tehtävät valinnat määrittävät pitkälle tulevaisuuden suuntaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko toimenpiteitä, kuten kivihiilen käytöstä luopuminen energiantuotannossa, tuontiöljyn puolittaminen kotimaan tarpeisiin ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen yli puoleen vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteiden taustalla on pyrkimys vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiaomavaraisuutta, mutta toisaalta myös kiihdyttää suomalaisen cleantech-toimialan kehitystä.
Energia on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme, ja uusi teknologia tulee olemaan avainasemassa energiakehityksessä. Päästöt pitää saada lähelle nollaa energiantuotannossa ja radikaalisti alas myös teollisuudessa, kotitalouksissa, palvelusektorilla, maataloudessa ja liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. On löydettävä oikeat toimenpiteet ja mittarit, joilla tavoitteeseen päästään hallitusti ja kestävällä pohjalla. Tähän tarvitaan laaja-alaista ja systemaattista tarkastelua toimenpiteiden vaikutuksista, eri tieteen- ja toimialojen ylittävää yhteistyötä sekä lopulta meidän kaikkien kuluttajien omaa panostusta sekä kestäviä valintoja.
Matka on vielä pitkä eikä varmasti vailla mutkia, mutta maali on kuitenkin tavoitettavissa.
VTT
Tutkimustiimin päällikkö