Hallituksen energiatavoitteet haastavia - liikennesektori avainasemassa11.10.2015 16.10 Öljy- ja biopolttoaineala katsoo, että hallitusohjelman tavoitteet tuontiöljyn kotimaan käytön puolittamiseksi ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden lisäämiseksi ovat rohkeita ja haastavia. Tavoitteisiin pääseminen vaatii toimia ja päätöksiä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Tärkeää on, että kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius ovat ohjenuorina tavoitteisiin pyrittäessä, todetaan Öljy- ja biopolttoainealan kannanotossa.
Öljyn eri käyttösektoreilla on erilaiset mahdollisuudet vähentää öljyn käyttöä. Liikenteessä on suurin potentiaali, mutta esimerkiksi lämmityksessä öljyn käyttö on jo vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Suurimmat mahdollisuudet toteuttaa hallituksen kärkihanketta, joka tähtää hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti, saavutetaan liikenteessä energiatehokkuuden ohella nestemäisillä biopolttoaineilla, joilla on jo olemassa valmis jakeluverkosto. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi muun muassa puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana, kannustaa tuontiöljyn korvaamisen lämmityksessä päästöttömillä, uusiutuvilla energiavaihtoehdoilla sekä nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi oleellinen, verotuottoja mietittäväÖljy- ja biopolttoaineala korostaa, että tuontiöljyn kotimaan käytön puolittamistavoitteen osalta on tärkeä määritellä, mihin vuoteen tavoitetta verrataan. Öljyn käyttö on vähentynyt yli 1,5 miljoonaa tonnia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olisi luontevaa ottaa vertailuvuodeksi vuosi 2005, koska sitä käytetään yleisesti vertailuvuotena EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita asetettaessa. Öljylämmityksen nopea alasajo ei olisi järkevää eikä kustannustehokasta. Öljykattiloiden luonnollinen poistumatahti ja öljylämmityksen jatkuvasti kasvava energiatehokkuus noudattavat hyvin öljyn kotimaan käytön puolittamistavoitteen aikataulua. Tärkeää on myös pohtia, mistä nykyisiä vastaavat verotuotot mahdollisesti kerätään öljyn kotimaan käyttöä vähennettäessä. Öljytuotteista kerätään nykyisin huomattava määrä verotuloja ja huoltovarmuusmaksuja. Suomen erityisolosuhteet huomioon- Öljy- ja biopolttoainealan yritykset ovat vahvasti mukana rakentamassa kestävää energiatulevaisuuttatoimimalla vastuullisesti, tuottamalla hyvälaatuisia nestemäisiä biopolttoaineita ja kehittämällä myös uusia ratkaisuja, toteaa toimitusjohtaja Helena Vänskä. Vänskän mukaan ei kuitenkaan riitä, että biopolttoaineita tuottavat yritykset investoivat lisää uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon, vaan markkinoilta on löydyttävä kasvava kysyntä kattamaan lisääntyvä tuotanto ja tuotetarjonta. - Tämän osalta tarvitaan kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja työkaluja ja ohjauskeinoja riittävän kysynnän varmistamiseksi. Sen lisäksi on varmistettava, että EU-politiikka huomioi Suomen erityisolosuhteet eikä aseta lainsäädännöllisiä esteitä kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannolle, Vänskä huomauttaa. Suomen vaikutettava aktiivisesti EU-tasolla – kansalliset toimet tukemaan pitkäjänteistä politiikkaaSuomen tulee Öljy- ja biopolttoainealan mielestä vaikuttaa aktiivisesti ja johdonmukaisesti EU-päätöksiin ja lainsäädäntöön, jolla on merkitystä biopolttoainealan toimintaympäristöön. Tavoitteena on oltava, ettei EU:n suunnalta synnytetä toimintaympäristöä heikentäviä tai eri energialähteiden ja voimanlähteiden tasapuolista kilpailua vääristäviä elementtejä.Kotimaassa tarvitaan Öljy- ja biopolttoainealan mukaan kansallisia toimia tukemaan pitkäjänteistä politiikkaa, joka luo biopolttoaineille kysyntää ja yrityksille ennustettavuutta ja varmuutta investoida uusiin biojalostamoihin. Konkreettisiksi toimiksi Öljy- ja biopolttoaineala esittää mm. seuraavia toimia ja päätöksiäEU-taso • Biopolttoainekäytön tavoitteet 2030 ja edistäminen: mm. polttoaineiden laatudirektiivin FQD:n jatko, erillinen tavoite liikenteen uusiutuvalle energialle, biopolttoaineiden sisällyttäminen poliittiseen työkaluvalikoimaan ”ylätasolla” yhtenä konkreettisena ratkaisuna, pohjoismaiset yhteismarkkinat vähähiiliselle liikenteelle • Biosisällöltään suurempipitoisten laatujen käytön mahdollistaminen: mm. suurempien pitoisuuksien standardointi kuten E20, sisämarkkinakysymykset • Biopolttoaineiden riittävän laajan raaka-ainepohjan varmistaminen: mm. ILUC-direktiivin jatko post-2020 ja tulkinta, kiertotalouspaketti ja jätedirektiivin kierrätyksen määritelmä, kiinteän biomassan kestävyyskriteerit • EU-tasoisten ohjauskeinojen harmonisoiminen, mukaan lukien verotus: mm. Suomen tasapuolisen ja edistyksellisen liikenteen polttoaineiden veromallin nostaminen uudelleen keskusteltavaksi EU:n yhteiseksi malliksi, EU:n minimiverolainsäädännön muuttaminen tai siitä poikkeamisen mahdollistaminen biopolttoaineilla Kansallinen taso • Käynnistetään mahdollisimman nopeasti keskustelut siitä, miten liikenteen uusiutuvaa energiaa lisätään vuoden 2020 jälkeen • Tasapuoliset ja teknologianeutraalit ohjauskeinot: mm. ajoneuvojen ja polttoaineiden verotus ja päästöjen laskenta, jossa ”liikenteelle liikenteen verot” eli sama energiasisältölaskenta kaikille liikenteen polttoaineille ja nykyveromallissa jäljellä olevien poikkeusten oikaisu. Lisäksi päästöjen laskennassa tasapuolisuus eli sähköautojen CO2-päästöt eivät ole ”nolla”, vaan riippuvat sähkön tuotantotavasta. Päästölaskennassa tulisi huomioida sekä polttoaineiden että ajoneuvon aiheuttamat päästöt eli well-to-wheels -ketju ja kehittää myös autoverotusta tältä pohjalta. • Biopolttoaineiden kysyntää lisäävät toimet: mm. suurien kaupunkien vähähiilisiin ohjelmiin mukaan tavoite/velvoite uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi esimerkiksi linja-autoliikenteessä, raskaan liikenteen kannustaminen suurempiin biopolttoainepitoisuuksiin rajatussa kalustossa, vanhempien bensiiniautojen etanolikonversioiden hallinnollinen hyväksyminen Seminaari käsitteli energiatulevaisuuttaÖljy- ja biopolttoainealan energiaseminaarissa 6. lokakuuta käsiteltiin hallitusohjelman tavoitteiden lisäksi energiatulevaisuutta laajemminkin. Seminaarin avannut teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä loi katsauksen Suomen ja EU:n energianäkymiin vuonna 2030. Johtava tutkijaJuhani Laurikko VTT:stä esitteli selvitystä, jossa kartoitettiin liikenteen hiilidioksidipäästöjen 40 prosentin vähentämisen keinoja. Johtava tutkija Bjart Holtsmark Norjan tilastokeskuksesta avasi norjalaista sähköautojen tukipolitiikkaa.Lisätietoja: Öljy- ja biopolttoaineala, toimitusjohtaja Helena Vänskä, puh. 040 581 6786 Viestinnän yhteystiedot: viestintäpäällikkö Mervi Tepponen, puh. 040 562 1060, etunimi.sukunimi@oil.fi Öljy- ja biopolttoaineala ry on jäsentensä etu- ja yhteistyöjärjestö. Järjestön päämääränä on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen sekä rakentaa puitteita alan kannattavalle toiminnalle. Järjestön omistama Öljyalan Palvelukeskus Oy vastaa öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III:n toimeenpanosta sekä toteuttaa toimialatason ympäristö- ja koulutushankkeita. Verkkosivut: www.oil.fi. Viestinnän yhteystiedot: Mervi Tepponen, etunimi.sukunimi@oil.fi, puh. 040 562 1060. |
