Pääministeri Sipilä Teknologia15 -messujen avauksessa Helsingissä06.10.2015 21.57 Pääministeri Juha Sipilä: "Arvoisat kutsuvieraat Teknologia15-messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat Tämän tapahtuman teemoina ovat teollinen Internet ja robotiikka. Ne ovat termejä, joita kuulemme päivittäin yhä useammin. Ne myös koskettavat meistä jokaista yhä enemmän niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Teollisella Internetillä ja robotiikalla on suuri merkitys Suomen teollisuuden kehitykselle ja sen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa. Näiden messujen aihepiiri on minulle hyvin läheinen. Olen aiemmissa työtehtävissäni nähnyt, että automaatio tuo työpaikkoja. Ei suinkaan vie niitä. Aihe on myös harrastukseni. Esimerkiksi työhuoneestani löytyy tälläkin hetkellä 3D-tulostin. Sillä viimeksi valmistui osia paidansilitysrobottiin.
(kuva: pääministeri Juha Sipilä tutustui Teknologia´15 messuilla FLUID Finland hydrauliikan ja pneumatiikan ammattilehteen) Hyvät messuvieraat, Julkisen keskustelun pääpaino on usein suurissa yrityksissä siitäkin huolimatta, että työpaikat ovat jo vuosia syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuoden 2013 yritysrekisterin mukaan Suomessa oli noin 280 000 yritystä. Niistä peräti 99 sadasta oli alle 50 hengen pienyrityksiä. Pk-yrityksillä on innovatiivisuutta ja joustavuutta. Sen ansiosta niillä on erinomainen mahdollisuus myös uusien teknologioiden käyttöönottoon. Tämä sillä edellytyksellä, että yritysten kasvualusta on hyvin lannoitettu ja yrityksestä mahdollisesti puuttuva automaation erikoisosaaminen on ilman suurempaa vaivaa saatavilla. Näillä messuilla tätä osaamista on tarjolla. Robotiikka ja automaatio ovat olleet puheenaiheina varsinkin poliitikoille melko vaikeita. Automaation on liittynyt mielikuva ihmisten lomautuksista ja työttömyydestä. Tällaisten puheiden varjoon on jäänyt se tosiasia, että automaation kehittäminen on ollut maallemme aivan välttämätöntä. Sen avulla on pystytty pitämään yllä sellaista teollisuutta, joka ei olisi ollut pelkkänä käsityönä kannattavaa tai edes mahdollista. Keskustelusta valitettavasti unohtuvat myös robotiikan ja automaation kehittämisen mukanaan tuovat uudet työpaikat. Automaatio ja robotiikka mahdollistavat myös sellaisten alojen työpaikat, jollaisia Suomessa ei ole aiemmin nähty. Automatiikka etenee teollisuuden lisäksi myös palvelualoille, kuten terveydenhoitoon, koulutukseen, siivoukseen, kotitalouksiin, liikenteeseen ja ilmailuun. Sellaista tuotetta tai palvelua ei yksinkertaisesti ole, jota ei digitalisointi tai automaatio kosketa tulevaisuudessa. Tässä on nyt tilaus suomalaisten erityiselle ydinosaamiselle: visaisten ongelmien käytännönläheiselle ratkaisukyvylle. Meidän tulee määrätietoisesti hakea uusia aloja ja kohteita, joita voimme lähestyä uudella konseptilla automaation avulla. Mitä nämä tällaiset kohteet ja alat voisivat olla? Yksi tältä alalta tuntemani yritys on kasvanut neljässä vuodesta nollasta seitsemäänkymmeneen henkilöön. Kyseessä on robotiikkaan liittyvä erikoislaitteiden valmistaja, joka tekee nyt jo voittoa ja vie käytännössä kaiken tuotannon Suomen ulkopuolelle. Tähän tulokseen on päästy hyvillä valinnoilla ja päätöksillä: Oikeat ja osaavat ihmiset, tietoinen alan valinta sekä rohkea tuotekehitys ja ennakkoluuloton asiakkaiden haku. Pohjalla on ollut avainhenkilöiden pitkä kokemus ja innovatiivinen ilmapiiri. Panen toiveeni erityisesti suomalaisiin, pieniin ja innovatiivisiin yrityksiin. Robotiikka ja moderni automaatio antavat uudenlaisia mahdollisuuksia menneisiin vuosikymmeniin. Viime vuosien aikana robotiikan ja muun automaation investointikynnys on laskenut. Komponenttien ja ohjaustekniikan hinnat ovat laskeneet ja samaan aikaan niiden teho ja käytettävyys ovat parantuneet reippaasti. Näin ollen myös entistä pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin asioihin. Lisäksi automaatio on tehokas tapa parantaa tuottavuutta etenkin tuotteita valmistavassa teollisuudessa. On usein sanottu, että suursarjatuotanto Suomessa ei ole mahdollista. Tuohon väittämään en usko. Erityisesti pienikokoisten tuotteiden kokoonpanoautomaatio ja massatuotantokin Suomessa ovat mahdollista, kunhan vain teemme sen oikein ja tuotteistettuja automaatioratkaisuja tehokkaasti hyödyntäen. On syytä pohtia, mitä käytännönläheisiä toimenpiteitä voisimme tehdä ns. kappaletavara-automaation edistämiseksi suomalaisessa teollisuudessa. Suomesta on mahdollisuus kehittää uusi modernin sarjatuotannon osaaja, jos niin haluamme. Osaamista siihen meillä on omasta takaa ja vientikelpoisen automaation kehittäminenkin on osaltaan kasvattamassa kotimaisen tuotannon arvoa. Yksi kokeilujen kohde voisi olla täysin automaattiset pienehköjen tuotteiden kokoonpanoon erikoistuneet lähes miehittämättömät pientehtaat, jotka käyvät 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Miksi emme voisi tehdä tuotteita Suomessa, kun joku ne kuitenkin jossakin tekee. Tuollaiset tehtaat vastaisivat ekologiankin haasteeseen. Tässäkin olisi siis kyse toiminnasta, joka ei voi viedä työpaikkoja, koska tuollaisissa paikoissa työntekijöitä ei tällä hetkellä Suomessa ole. Tutkimusta tähän aiheeseen liittyen on tehty Suomessa jo kauan, mutta konkretia on vielä vähäistä. Luonnollisesti tässäkin asiassa yritykset ovat avainasemassa. Hyvät kuulijat, Nopea kasvu, tuotekehitys ja tuotannolliset investoinnit vaativat pääomaa. Aloittavilla yrityksillä on usein krooninen pääoman puute siinä vaiheessa, kun tuotekehitys on voimakkaimmillaan ja myynti ei ole vielä ehtinyt tuottaa riittävästi kassavirtaa. Tiedän, että monista kauniista juhlapuheista huolimatta pienyritysten käyttöpääoman vähäisyys rajoittaa jopa positiivistakin tulosta tekevien yritysten kasvua etenkin, jos kasvu lähentelee sataa prosenttia vuodessa useana vuotena peräkkäin. Meidän - siis politiikan ja valtionhallinnon puolella toimivien ihmisten - tehtävänä on huolehtia siitä, että suomalaiset yritykset pystyvät kasvamaan ja voivat keskittyä omaan päätehtäväänsä: tuotteidensa kehittämiseen ja myyntiin sekä asiakkaiden erinomaisen hyvään palvelemiseen. Meidän päättäjien tehtävänä on esimerkiksi etsiä ja kehittää toimivia ratkaisuja yritysten projektiaikaisen rahoituksen ja käyttöpääoman hankintaan. Tämä hallitus on luvannut laittaa yritysten rahoitusongelmaa kuntoon, mikä on usein pullonkaula uusille investoinneille. Rakennamme palasista koostuvan kokonaisuuden, mikä takaa miljardiluokan lisäresurssit yritysten kasvun rahoitukseen. Viimeksi tänä aamuna pohdimme Euroopan strategisen investointien hyödyntämistä yritysten rahoitukseen uusilla välirahoitusinstrumenteilla. Välirahoitus on oman pääoman ja lainarahan välissä olevaa, enemmän riskiä kantavaa rahoitusta. Se sopii erityisesti nopeassa kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Tehtävämme on huolehtia siitä, että valtionhallinnossa on aina eri alojen kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyvät puhumaan ja ymmärtämään samaa teknistä kieltä yritysten edustajien kanssa. Yritysten on saatava tarvitsemansa päätökset viranomaisilta nopeasti. Yrityksillä ei ole aikaa odotella hallinnollisia päätöksiä tai byrokratian koukeroita. Lisäksi yritysten on voitava luottaa siihen, että päätösten takana ovat syvällinen asiantuntemus ja ajantasainen tieto yrityksen tilanteesta. Tähän haasteeseen vastaamme Team Finlandin yhden luukun -periaatteella. Teollinen Internet ja robotiikka sekä muu automaatio on yksi keskeinen ratkaisu Suomen ongelmiin. Mahdollisuuksia on nyt tartuttava rohkeasti ja avoimella mielellä. Rohkaisen teitä kaikkia siihen. Toivotan teille hyviä messuja ja valoisaa tulevaisuutta!" |
