Yhteiskuntasopimuksen kariutumisesta voi aiheutua metsäteollisuudelle yli 40 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset20.08.2015 20.22 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena olleen tuottavuusloikan tarve ei vähene yhtään, mutta keinovalikoima supistuu ja muuttuu rajummaksi.
Yritysten kilpailukykyä on pystyttävä parantamaan alentamalla yksikkötyökustannuksia. Teollisuuden kilpailukyvylle on myrkkyä, mikäli hallitusneuvotteluissa päätetyt lisäleikkaukset ja veronkorotukset joudutaan toteuttamaan sellaisenaan.
"Metsäteollisuus on pettynyt, että yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, koska palkansaajajärjestöt eivät olleet valmiita sitoutumaan sopimuksen tuottavuustavoitteisiin. On valitettavaa, jos sopimuksen kariutumisen seurauksena valtiovallan lupaamat miljardin suuruiset verohelpotukset peruuntuvat ja toisaalta kaikkia yksittäisiä kansalaisia sekä elinkeinoelämää kurittavat 1,5 miljardin leikkaukset toteutuvat sellaisenaan", sanoo toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry:stä.
Metsäteollisuudelle yhteiskuntasopimuksen kaatuminen voi merkitä sitä, että väylämaksut kaksinkertaistuvat ja tavaraliikenteen ratavero otetaan uudestaan käyttöön. Myös energiaverotus voi kiristyä. Nämä toimet aiheuttaisivat metsäteollisuudelle arviolta yli 40 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset.
"Hallitusohjelmassa luvataan, ettei kuluvalla hallituskaudella teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita tai lisäsääntelyä. Hallituksen onkin nyt pohdittava, miten se pitää lupauksestaan kiinni. Esimerkiksi päästökauppakompensaatio on otettava nopeasti ja täysmääräisesti käyttöön", korostaa Jaatinen.
Suomalaisten teollisuusyritysten kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt viime vuosina. Yksikkötyökustannuksia on saatava alaspäin ja työehtosopimuksiin on saatava lisää liikkumavaraa. Työpaikoilla on pystyttävä sopimaan asioista paikallisesti, jotta markkinoiden muutoksiin voidaan vastata nykyistä nopeammin ja joustavammin.
"Ratkaisu oli ammattiyhdistysliikkeen käsissä ja siinä epäonnistuttiin pahasti. Suomella ei olisi ollut enää varaa heikentää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja menettää lisää työpaikkoja ja verotuloja", painottaa Jaatinen. |