Hallitus on ilmoittanut panostavansa seuraavien kolmen vuoden aikana 1,6 miljardia euroa kärkihankkeisiin, joilla tavoitellaan talouskasvua ja työllisyyttä. Näiden hankkeiden rahanjakoa käsitellään parhaillaan.
Ilahduttavaa on, että monet hankkeista liittyvät kestävyyttä edistäviin megatrendeihin, kuten biotalouteen, cleantechiin eli puhtaaseen teknologiaan, kiertotalouteen ja digitaalisuuteen, sillä niissä on avaimet sekä talouskasvuun että hyvinvointiin.
Biotalouden osalta hallitusohjelman linjauksissa korostuvat energia, ruoka, metsätalous ja luontomatkailu, jotka kaikki ovat tärkeitä biotalouden osia. Huolestuttavaa kuitenkin on, että toistaiseksi vähälle huomiolle on jäänyt keskustelu muista biotalouden osa-alueista, kuten kemiasta ja muusta korkean jalostusarvon teknologiasta.
Suomessa tuotetaan ja kehitetään biotalouden tuotteita ja ratkaisuja, joihin liittyvä osaaminen on maailmanluokkaa. Kemianteollisuuden eurooppalaisen järjestön Ceficin arvion mukaan biopohjaisten kemian tuotteiden markkinoiden odotetaan kasvavan Euroopassa noin viiden prosentin vuosivauhdilla ja olevan suuruudeltaan 40 miljardin euron luokkaa vuonna 2020.
Kemian ydintä on tuottaa lisäarvoa lähes mille tahansa raaka-aineelle. Molekyylitason osaaminen tarjoaa myös biotalouteen innovaatioiden lähteen, ja sen avulla voidaan tehostaa aineiden kierrätystä. Kemianteollisuuden monet kasvualat Suomessa, kuten uusiutuvat biopolttoaineet, biopohjaiset kemikaalit, vesikemia ja teolliset entsyymit, ovat osa biotaloutta.
Olemassa olevalla teollisuudella on kokemusta jalostusprosesseista ja siten ratkaiseva merkitys uuden luomisessa. Esimerkiksi Neste ja St1 ovat kehittäneet menestyvää liiketoimintaa uusiutuvista biopolttoaineista. Mäntyöljyn kemiallista jalostusta puolestaan on tehty Suomessa vuodesta 1913 lähtien, ja edelleen Arizona Chemical and Forchem luovat uutta jalostamalla mäntyöljyä esimerkiksi asfaltin kierrätyksen apuaineeksi ja eläinrehuihin, joissa ne toimivat luonnonmukaisina tulehdusta estävinä aineina.
Uuden kehittämisessä keskeistä on osaamisten yhdistäminen. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden potentiaali ei realisoidu. Myös uusien toimintatapojen merkitys korostuu. Yksi hyvä esimerkki on Raisiossa, jossa vuoden alussa aloitti toimintansa kemian alan yritysten yhteisö Smart Chemistry Park.
Maailman talousfoorumin tuoreessa Euroopan kilpailukyvyn kasvattamista käsittelevässä raportissa esitetään, että maakohtaiset talousstrategiat voivat parhaimmillaan vauhdittaa innovaatioiden syntymistä merkittävästi. Erityisesti foorumi painottaa, että tulisi luoda ketteriä kannustimia rajapinnat ylittävään yhteistyöhön perustuville innovaatioille.
Toivottavasti tämä toteutuu Suomen hallitusohjelman kärkihankkeissa.
Maija Pohjakallio
tekniikan tohtori
bio- ja kiertotalouteen keskittyvä asiamies,
Kemianteollisuus ry