SKAL Kuljetusbarometri 2/2015: Kuljetusyritysten vaikutusmahdollisuudet ja kannattavuus parhaimmat pitkissä kuljetussopimuksissa - varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä20.06.2015 0.22
SKAL Kuljetusbarometrin valossa kannattavuuden pohja on saavutettu ja suunta kääntymässä varovaiseen kasvuun. Kuljetusyrittäjät odottavat hallitusohjelman ripeää toimeenpanoa ja rakentamisen elpymistä, jotta vapaa kuljetuskapasiteetti saataisiin liikenteeseen. Pitkät asiakassopimukset ovat kuljetusyrityksille lyhyitä kannattavampia. Yrittäjät näkevät älyliikenteessä paljon potentiaalia, mutta myös huuhaata. Kuljetusyrittäjien ennuste kannattavuuden kehitykselle oli varovasti plussan puolella ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Runsas viidennes arvioi kannattavuuden heikkenevän. Joka neljäs yritys oli lisännyt liikevaihtoaan ja noin 40 prosenttia menettänyt alkuvuonna. Barometrin ajankohtaiskysymyksen perusteella 45 prosentilla kuljetusyrityksistä on polttoaineklausuulit sopimuksissaan, jolloin alentunut dieselin hinta näkyy myös niiden laskutuksessa. Tavaratonnit ja ajosuoritteet olivat suunnilleen viimekeväisellä tasolla. Alueellisessa tarkastelussa kuljetusyritysten liikevaihto kehittyi heikoimmin Kaakkois-Suomessa ja Helsingissä. Kaakossa yritysten kassavirta pienimuotoisesta Venäjälle suuntautuneesta liikenteestä on tyrehtynyt. Pääkaupunkiseudulla jakelukuljetusten volyymit ovat tippuneet kuluttajakysynnän hiipumisen vuoksi. Ulkomaanliikenteessä joka neljännen yrityksen liikevaihto kasvoi ja joka neljännen pysyi ennallaan. Tulos oli hieman viime vuotta parempi. Kuljetuslajeittain tarkasteltuna liikevaihto oli heikentynyt eniten maanrakennuskuljetuksissa. Tämä selittyy osin vähälumisella talvella, joka on vähentänyt lumensiirtotöitä. Rakennustyömaat aloittavat työt vasta tammi-huhtikuun tarkastelujakson jälkeen. Maa-aineskuljetusten kannattavuus kehittyi kuitenkin hieman viimevuotista suotuisammin. Kannattavuuden kasvua odotetaan eniten säiliökuljetuksissa sekä maanrakennus- ja vaihtolavakuljetuksissa. Pessimistisimpiä ovat tukki- ja kuitupuun kuljettajat, sillä vapaa kuljetuskapasiteetti alentaa katteita. Biotalousinvestoinnit eivät näy puukuljetusten kysynnässä vielä muutamaan vuoteen. Laitosten rakentaminen heijastunee kuljetuskysyntään huomattavasti nopeammin, mutta se ei vielä koske puukuljetuksia. Pitkälti kuljetuskaluston koon kasvun vuoksi kalustoyksiköiden määrä yrityksissä on hivenen laskenut. Yritykset ovat pääsääntöisesti jo tehneet vuoden 2013 kalustoasetukseen liittyvät hankinnat, ja uudella kalustolla kuljettaa enemmän kuin vanhalla. Kuljettajamäärissä ei ollut olennaisia muutoksia viime vuoteen nähden. Enemmistöllä hyvät tai tyydyttävät vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa Ajankohtaiskysymyksissä pureuduimme kuljetusyritysten asiakassopimuksiin. Vastanneista vajaa kolmannes teki suoria sopimuksia tavaran lähettävän yrityksen kanssa. Alihankintana kuljetti joka kuudes ja KTK*-osakkaana joka kymmenes vastanneista. Vaikutusmahdollisuudet asiakassopimuksissa olivat hyvät tai tyydyttävät runsaalla 60 prosentilla vastanneista. Alle kolmannes koki asiakkaan sanelevan sopimusehdot. Lähes puolet kuvasi yritystoimintaansa kannattavaksi asiakassopimusten seurauksena, mutta lähes yhtä monella toiminta kannatti heikosti. Heikosti kannattavaa ja tappiollista liiketoimintaa oli erityisesti keikkapohjalta toimivilla yrityksillä. Toiminta oli tappiollista viidellä prosentilla kaikista vastanneista. Suullisia asiakassopimuksia on edelleen joka kolmannella kuljetusyrityksellä. Kun tehtävät sovitaan puhelimessa, jäävät sopimusehdot todennäköisimmin määrittelemättä. Yritysten kannattaisikin solmia puitesopimuksia tuttujen asiakkaiden kanssa, jotta tien päällä sovittaviin kuljetustehtäviin olisi määritelty ehdot. Kirjallisia sopimuksia teki 70 prosenttia yrittäjistä. Sopimukset olivat alle vuoden pituisia joka kuudennella ja yksittäisiä keikkoja joka viidennellä vastanneista. Yli vuoden pituisiin sopimuksiin pääsi 43 prosenttia vastanneista. Pitkät sopimukset olivat todennäköisimmin kirjallisia ja niissä kuljetusyrittäjän vaikutusmahdollisuudet keskimäärin paremmat kuin lyhyissä. Tämä näkyi myös liiketoiminnan korkeampana kannattavuutena. Kyselyn valossa kirjalliset kuljetussopimukset eivät kuitenkaan takaa tasapuolisia sopimusehtoja. Suurin osa eli kaksi kolmesta kuljetusyrittäjästä arvioi, että asiakas noudattaa tavaraliikennelain kuljetuspalveluiden ostajan vastuuta**. Joka kymmenes arvioi asiakkaan laiminlyövän velvoitteitaan. Näistä vastaajista runsas neljäsosa arveli, että asiakas ei tunne lakia ja yhtä moni, että asiakas luottaa kuljetuspalveluiden tarjoajaan. Tahallista laiminlyöntiä epäili tästä vastaajajoukosta 42 %, mikä vastaa noin 4 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Älyliikenteessä nähdään potentiaalia mutta myös huuhaata Yli puolet SKAL Kuljetusbarometriin vastanneista arvioi älyliikenteen tuomia mahdollisuuksia myönteisesti. Joka kymmenes oli ehdottoman varma, että älyliikenne parantaisi yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa ja 46 prosenttia vastasi samaan kysymykseen ”mahdollisesti”. Avoimissa palautteissa älyliikenteeseen uskovat korostivat kannattavuuden ja seurannan paranemista. Toisaalta he ilmaisivat huolta sovellusten käytettävyydestä ja teknisestä toimintavarmuudesta. Kielteisesti suhtautui 17 prosenttia vastanneista. Heistä suurin osa piti älyliikennettä huuhaana, joka sisältää riskejä ja lisäkustannuksia kuljetusyrityksille. Kuljetusbarometrin raportit SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 esiteltiin Messukeskuksessa avajaispäivänä 11.6. klo 12.30 alkaen UPS Arenalla. Iiro Lehtosta haastatteli toimittaja Kirsi Alm-Siira. Vuoden 2015 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 768 jäsenyrittäjää. Ajankohtaiskysymykset koskivat asiakassopimuksia ja asenteita älyliikenteeseen. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Kyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä toimialoja. Kysely toteutettiin 15.5.2015–31.5.2015. |
