Kuva: Leena Hamberg/ Luke
Viime vuosien aikana on Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tuotettu luonnosta eristettyjä purppuranahakkakantoja risteyttämällä tehokkaasti koivun kantovesojen muodostumista ehkäisevä biologiseen vesakontorjuntaan soveltuva sienikanta. Riittävän suurena määränä tuoreille kantopinnoille levitettynä se ehkäisee vesomisen kokonaan. Käytännössä metsän varhaisperkauskohteilla tyypillisessä metrin mittaisessa koivuvesakossa päästään 80 prosentin tehoon mitattuna vesomattomien kantojen määrällä. Sähkölinjojen alla kasvavien varhaisperkauskohteita selvästi isompien koivujen kantojen vesominen estyy tätäkin tehokkaammin.
Sieni tehoaa lähes kaikkiin lehtipuihin
Muista lehtipuulajeista myös haavalla päästään lähes 80 prosentin torjuntatehoon, minkä lisäksi myös juurivesojen määrä vähenee. Sama koskee pihlajaa, mutta sen kohdalla sienen torjuntateho on selvästi alhaisempi eli vesovien kantojen määrä putoaa noin puoleen. Testatuista lehtipuulajeista ainoastaan raita ja kiiltopaju näyttävät olevan biologista vesakontorjuntaa kestäviä, joskin myös niiden kannolle ilmaantuu käsittelyn jälkeen suuri määrä purppuranahakan itiöemiä.
Sieni vaikuttaa kemiallista torjuntaa hitaammin
Verrattuna kemialliseen torjuntaan biologinen valmiste vaatii lopputulokseen päästäkseen huomattavasti pidemmän ajan. Kantovesojen määrä putoaa käsittelyvuonna tyypillisesti vain 20-30 prosenttia, mutta seuraavien kasvukausien aikana niiden määrä kasvaa edellä mainituille tasoille. Puulajien välillä on eroja myös tässä suhteessa: erityisesti pihlajalla vesojen kuoleminen on hidasta.
Sieni ei tartu havupuihin
Biologiseen vesakontorjuntaan nyt valjastettu purppuranahakka on luonnossa yleisenä esiintyvä lahottaja- ja taudinaiheuttajasieni, joka tarttuu ainoastaan vaurioituneeseen lehtipuuhun tai tuoreeseen kantoon. Kannossa edetessään sieni syö puumateriaalia ja tulee samalla tappaneeksi kantovesat. Lukessa kehitetty sienikanta on tässä erityisen tehokas, mutta koska purppuranahakka lisääntyy ainoastaan suvullisesti, eivät sen jälkeläiset ole juuri satunnaista luonnossa esiintyvää purppuranahakkaa tehokkaampia vesakontorjujia. Siten sientä käytettäessä ei ole pelkoa erityisen vaarallisen patogeenin karkaamisesta metsiimme. Sieni ei myöskään tartu havupuihin, mutta puutarhoissa se saattaa aiheuttaa hedelmäpuille hopeakiiltotautia, mikäli niitä karsitaan sellaiseen aikaan kun ilmassa on purppuranahakan itiöitä.
Käytännön testausta tehdään tänä kesänä
Tänä kesänä testataan yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa biologista vesakontorjuntavalmistetta aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Kesän aikana tehdään taimikon varhaisperkauksen työmaita raivaussahalla ja taimikonhoitokoneilla, joissa on levityslaitteistot. Näiden kokeiden avulla arvioidaan nykyisten levityslaitteistojen toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita sekä saadaan ensimmäinen käytännön olosuhteisiin perustuva arvio siitä, kuinka merkittäviä kustannussäästöjä biologinen vesakontorjunta voisi tuottaa metsätalouteen.