Eduskuntavaalit elinkeinoelämän näkökulmasta01.05.2015 16.20
Toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta kävi esittelemässä arvioitaan Suomen talouden tulevaisuudesta Teknisen Kaupan kevätvuosikokouksessa. Holmin mukaan talouspolitiikan linja olisi seuraavanlainen: Vientiyritysten ja tuonnin kanssa kilpailevien yritysten kilpailukykyä olisi parannettava. Toimia tämän nostamiseksi olisivat muun muassa työvoimakustannusten pidättäminen vähintäänkin nykyisellä tasollaan. Kilpailukyvyn kiinnisaaminen vaatisi konkreettisia menoleikkauksia. Vaihtoehdoiksi Holm nostaakin työeläkemaksujen alentaminen kohtuulliselle tasolle, mikäli asiasta päästäisiin sopuun AY-liikkeen kanssa. Myös palkkatason pidättäminen ennallaan tukisi kilpailukyvyn kehittämistä. Edellisten lisäksi Holm esittelee myös vaihtoehtoja säädösten purusta, lupamenettelyiden nopeuttamisesta sekä energia- ja logistiikkakustannusten alentamisesta. Toinen katsontakohde on julkisen ja valtion talouden sopeuttaminen, muun muassa erilaisin menoleikkauksin ja kokonaisveroasteen laskun myötä. Vientikehitys takkuaa Esityksestä selviää, että Suomella on huonoin vientikehystys tavaroiden ja palveluiden viennin määrissä, verrattuna yli 30 muuhun maahan. ”Viennin osalta meitä voi verrata Portugaliin – mikä ei ole kehu.”, Holm toteaa ja jatkaa, että Suomi on yhden totuuden maa. ”Täällä keskitytään yhteen isoon juttuun kerrallaan, kuten aikoinaan Nokia-huuma, ja unohdetaan kaikki muu.” Viennin kasvu vaatii kuitenkin niitä kuuluisia investointeja, minkä Holm toteaa olevan hyvä tavoite, mutta kovan työn takana. Uusien tuotteiden kehitys kun vaatii aikaa ja rahaa, joita monella ei tunnu olevan tarpeeksi. Investointien heikko kehitys taas heikentää mahdollisuuksia saada vienti kasvuun, ja näin ollen kone- ja laiteinvestoinnit ovat erittäin matalalla tasolla, aineettomienkin ollessa laskussa. Esimerkiksi Holm nostaa Ruotsin, joka erottelee valtion menokehyksissä käyttömenot ja investointimenot, mikä mahdollistaa joustavamman toiminnan. ”Ruotsi myös panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna.”, hän muistuttaa. Johda valtiota kuin yritystä Holm näkee Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän johtamistyylissä paljon samaa kuin yritysjohtajilla. Ehkä onkin aika ajatella Suomea yrityksenä. Yrityksen johtohan on usein rakennettu tulosyksiköiden johtajista. Yritys (Suomi) yksikköineen (esim. eri ministeriöt) valitsee tavoitteensa, jota kohti pyritään – enemmän tai vähemmän yhdessä. Kokonaisuus pysyy tasoissa, kun resurssit allokoidaan sinne, missä on suurin tarve. Holmin mukaan tällainen ajattelumalli johtamisen taustalla voisi tuodakin tuloksia, mikäli kaikki hallituspuolueissa hyväksyisivät uudenlaisen ajattelumallin. Tämä jää nähtäväksi. |