Kuljetusala odottaa hallitukselta vahvoja panostuksia tiestön ja kilpailukyvyn hyväksi

Vaalien ratkettua ei saa unohtaa tieverkon kuntoa kilpailukyvyn tuojana, muistuttaa SKAL ry:n puheenjohtaja Teppo Mikkola.

Tiemäärärahojen ohella SKAL nostaa esiin polttoaineveron palautusjärjestelmän ja tienkäyttömaksut. Edellisellä alennetaan logistiikkakustannuksia ja jälkimmäisellä saadaan myös ulkomainen ammattiliikenne osallistumaan tieverkon ylläpidon kustannuksiin.

- Tieverkon ylläpito kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin. Kun lisäksi asumme pitkien välimatkojen maassa, jossa kasvua haetaan maa- ja metsätaloudesta, tarvitsemme vahvan infrastruktuurin myös valtaväylien ulkopuolella, luonnehtii SKAL:n puheenjohtajaTeppo Mikkola.

Metsä Groupin tiistaina vahvistama Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa arviolta 10 prosenttia vuodessa. Tehtaan puuraaka-aineen tarve yltää vuosittain 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Se tarkoittaa noin 100 000 pöllikuormaa vuodessa. Investointi on piristysruiske Suomen viennille ja kuljetusyrityksille:

- Tämä oli paras uutinen pitkiin aikoihin ja valaa uskoa siihen, että vahva teollinen osaamisemme vetää vientimme kasvuun. Logistiikka saadaan varmasti toimimaan, kun pidetään mielessä että isot volyymit vaativat pitkäjänteistä kuljetusreittien huoltoa, Teppo Mikkola arvioi.

SKAL odottaa kuljetusten kannattavuudelta myönteistä käännettä, jota ei tullut kuljetuskaluston massamuutoksen seurauksena toissa vuonna. Myös tiestön pullonkauloista on ollut riesaa kuljetusyrityksille, ja katseet kohdistuvat uuteen hallitukseen:

- Suurin osa yrittäjistä, joiden suoritteeseen asetusmuutos soveltui, on nostanut kalustonsa kapasiteettia. Nyt odotamme investoinneille vastinetta. Hallitusohjelma tulee laatia kilpailukykytavoitteet edellä. Tiestö on saatava kuntoon, ja polttoaineveron palautusjärjestelmä sekä tiemaksut pikaisesti käyttöön, Mikkola sanoo.

SKAL:n ajama tiemaksu on raskaalle liikenteelle asetettava aikaperusteinen vinjetti. Se kohdistuisi käytännössä ulkomaisille rekoille, sillä polttoaineveron  palautusjärjestelmän avulla kustannuksia kompensoitaisiin kotimaisille kuljetusyrityksille.

Teppo Mikkola ei usko, että Äänekosken tehdas jää ainoaksi. Verkkokaupan kasvu lisää pakkausmateriaalin kysyntää ja suomalainen kuitupuu on siihen erinomainen raaka-aine. Mikkola nostaa esiin myös ruoantuotannon:

- Kotimaisen elintarviketeollisuuden kuljetusketju alkaa maatiloilta, pienten teiden takaa. Käytännössä koko elävä maaseutu on maanteiden vaarassa, Mikkola muistuttaa.

Teppo Mikkola puhui Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n vuosikokouksessa Sotkamossa lauantaina.

SKAL:n tavoitteet hallitusohjelmaan:

1. Tiestöön liittyvät tavoitteet 

- Osoitetaan liikenneverkon korjausvelan poistoon lisärahoitusta 300 miljoonaa euroa vuodessa painottaen perustienpidon osuutta ja kohdentaen rahoitusta muun muassa painorajoitettujen siltojen korjaamiseen.

Maanteillä kuljetetaan yli 90 prosenttia tavaratonneista ja yli 70 prosenttia tonnikilometreistä eli kuljetussuoritteesta. Parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esityksen mukaisesti perusväylänpidon rahoitusta tulee nostaa korjausvelan poistamiseksi. Liikenneverkon kunto on avain kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaan kasvuun. Logistiikan tehostuminen alentaa päästöjä ja teiden parantunut kunto vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen.

2. Verotukseen liittyvät tavoitteet

- Otetaan käyttöön kuorma-autoille polttoaineveron palautusjärjestelmä alentamaan Suomen logistisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuodessa.

- Otetaan käyttöön aikaperusteinen tiemaksu, jolla saatetaan myös ulkomainen raskas liikenne maksamaan tiestömme käytöstä. Jotta suomalaisten kuljetusyritysten kustannukset eivät tämän johdosta nouse, tienkäyttömaksu kompensoidaan polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla.

Polttoaineveron korotukset ovat vuoden 2012 jälkeen lisänneet Suomen logistisia kustannuksia 150 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen kilpailukykyä tulee parantaa polttoaineveron palautusjärjestelmällä. EU -lainsäädäntö sallii, että yli 7,5 tonnin kuorma-autoille palautetaan polttoaineveroa Suomen verotasolla noin 6 senttiä litralta. Palautus alentaa logistisia kustannuksiamme 60 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmän hallinnolliset kustannukset ovat kevyet, alle miljoona euroa vuodessa.

Suomi on Viron ohella ainoa EU-maa, jossa ulkomainen raskas liikenne ei maksa tiemaksuja. Aikaperusteisilla tiemaksuilla olisi ulkomaisilta kuorma-autoilta kerättävissä 10 miljoonaan euroa lisärahoitusta. Tiemaksut koskisivat myös suomalaisia, mutta yhdessä polttoaineveron palautusjärjestelmän kanssa Suomen ammattimaisen tavaraliikenteen kustannukset alenevat ja kilpailukykymme parantuu.