Porotalouden paikkatiedot talteen ja hyötykäyttöön14.04.2015 6.00 Erotuspaikkojen, kämppien ja aitojen sijainnit, tiedot porojen kuljetus- ja kulkureiteistä ja kokoontumisalueista sekä laidunkierroista ovat esimerkkejä porotalouden paikkatiedoista, joita aletaan kerätä juuri käynnistyneessä hankkeessa. – Kun kaikki nämä on tallennettuna paikkatietojärjestelmään ja suunnittelijoiden käytössä, poronhoidon huomioonottaminen muussa maankäytössä helpottuu olennaisesti, hankkeen tutkija Panu Kontio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. – Jo nyt on tiedossa, että aineistoja tullaan käyttämään Kuusamon strategisen yleiskaavan laadinnassa myöhemmin tänä vuonna. Samalla testataan ja edelleen kehitetään hankkeessa kehitettyjä tiedon hyödyntämisen tapoja ja työkaluja, Kontio jatkaa. TOKAT-hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Lapin ammattikorkeakoulun hanke, jossa kerätään porotaloutta koskevia paikkatietoja ja kehitetään työkaluja niiden hyödyntämiseksi maankäytön suunnittelussa. Kolmevuotinen hanke on jatkoa viime vuonna päättyneelle POROT-hankkeelle. Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto yhdessä toteuttajien kanssa. Ristiriitoja voidaan vähentää Yksi hankkeen tavoitteista on myös kehittää toimintamalleja porojen aiheuttamien häiriöiden hallitsemiseksi taajamissa ja matkailukeskuksissa. Tätä varten tullaan valituissa kokeilukohteissa tekemään asukkaille ja matkailuyrittäjille suunnattu kysely porojen liikkumisesta ja aiheuttamista haitoista. Saatujen vastausten pohjalta luodaan käytäntöjä, joilla haittoja voidaan ehkäistä. – Esimerkiksi uusia mökkialueita voidaan pyrkiä sijoittamaan siten, että ne eivät ole poroille tärkeillä laidunalueilla, erikoistutkija Jouko Kumpula Luonnonvarakeskuksesta mainitsee esimerkkinä keinoista, joilla porotaloutta voidaan huomioida matkailun järjestämisessä. – Ristiriitoja voidaan vähentää myös tiedottamalla matkailijoita porojen käyttäytymisestä. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueella porotalouden paikkatietoja kerättiin jo edellisessä hankkeessa. Nyt vastaavat tiedot kerätään kaikista lopuistakin paliskunnista. Hankkeessa tuotetaan myös satelliittikuviin pohjautuvat digitaaliset paikkatietoaineistot porolaitumista ja tehdään kartoitus muun maankäytön poronhoidolle aiheuttamista häiriövaikutuksista. Hankkeen lopputuloksena on koko poronhoitoalueen kattava, luotettava ja vertailukelpoinen tietopohja porotaloudesta. Tiedot syötetään Poro-Haravalla Paikkatietoaineistojen ylläpitotyökaluna toimii karttapohjainen Poro-Harava -työkalu, joka kehitettiin vuonna 2014 päättyneessä POROT-hankkeessa. Poro-Haravan avulla paliskunnat voivat syöttää omat paikkatietonsa piirtämällä suoraan kartalle tai lataamalla ne ulkopuolisista lähteistä. Aineistojen ja sähköisten työkalujen käytöstä tullaan järjestämään koulutusta. Koulutuksesta vastaa Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä SYKEn ja Luken kanssa. Yhteistyökumppanina koulutuksen järjestämisessä toimii Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK). |