Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen rahasto tukee nuoria puualan tutkijoita
13.04.2015 16.16 
Teollisuusneuvos Heikki Väänäsen rahasto myönsi yhteensä 29 500 euroa Itä-Suomen yliopiston puualan tutkimukselle.
Apuraha jaettiin seitsemälle väitöskirjatutkimukselle ja pro gradu -tutkielmalle, jotka lisäävät tutkimukseen perustuvaa tietoa puusta, edesauttavat uusien tuotteiden kehittämistä puusta tai edistävät puun käytettävyyttä.
Apurahan väitöstutkimukseen saivat DI Taneli Väisänen, MMM Taru Koskinen, MSc Eino Levkojev ja MMM Parvathy Venugopal. Apurahan pro gradu -tutkielmaan saivat MDP Salami Ayobami, BSc Iqval Bin Imran ja BSc Zhao Qing. Teollisuusneuvos Heikki Väänänen ja puumateriaalitieteen professori Johanna Witzell jakoivat apurahat Karelia symposiumissa Joensuussa 13.4.2015.
Itä-Suomen yliopisto järjesti puualan kansainvälisen tieteellisen seminaarin Karelia symposiumin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtumassa syvennyttiin lignoselluloosan uusiin analysointimenetelmiin ja käyttötarkoituksiin sekä puubiomassan resurssitehokkaisiin tuotantoratkaisuihin. Väänäsen rahasto on seminaarin päärahoittaja.
Puutisleet vaihtoehtoina synteettisille lisäaineille
Kun puukuituja lisätään muoviin, saadaan aikaan komposiittimateriaali, jolla on sekä puun että muovin ominaisuuksia. Puumuovikomposiittien ominaisuuksia, kuten lujuutta, voidaan parantaa lisäämällä niihin valmistusvaiheessa yleensä synteettisesti valmistettuja suhteellisen kalliita lisäaineita. Diplomi-insinööri Taneli Väisänen sai apurahan väitöskirjatyölle, jossa hän tutkii eri puulajeista erotettavia nesteitä eli tisleitä ja sitä, miten nesteet vaikuttavat puusta ja muovista valmistettujen komposiittien ominaisuuksiin. Tavoitteena on, että synteettisesti valmistettuja lisäaineita voitaisiin korvata puutisleillä niin, että komposiittien ominaisuudet eivät heikkene merkittävästi.
Puusta saatavien nestejakeiden valmistaminen on erittäin edullista synteettisiin lisäaineisiin verrattuna. Lisäksi raaka-aineiden käytön tehostaminen on mahdollista, sillä puumuovikomposiittien valmistajat voisivat hyödyntää esimerkiksi puun lämpökäsittelyprosessissa syntyviä nesteitä.
– Tällöin vältytään ylimääräisiltä kustannuksilta, jotka aiheutuvat nykyisin ongelmajätteinä pidettyjen nesteiden viennistä jätteenkäsittelylaitoksille. Tulevaisuuden visio on, että puumuovikomposiittien valmistaja käyttää vain kierrätettyjä tai uusiutuvia raaka-aineita, Väisänen sanoo.
Metsäpuiden elektrosynteesiin kykenevät sienet kartoitetaan
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Taru Koskinen seuloo väitöskirjatyössään suomalaisissa metsäpuissa esiintyvien sienten ja bakteerien joukosta lajeja, jotka yksin tai yhdessä osoittavat kykyä elektrosynteesiin. Se on sähkö-biokemiallinen reaktio, jossa mikrobit saadaan sähkön avulla tuottamaan erilaisia yhdisteitä ilmassa olevaa hiilidioksidia hyväksi käyttäen. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää teollisuudessa tärkeiden aineiden kuten asetaattien tuottamisessa.
– Tutkimuksen tuloksena on kokoelma elektrosynteesiin kykeneviä sieni- ja bakteerilajeja, joilla voi olla käyttöä myös muissa tarkoituksissa, kuten entsyymien lähteenä, Koskinen kertoo.
Apurahan saaneet tutkijat
DI Taneli Väisänen sai 6000 euroa väitöstutkimukseen Puumuovikomposiittien ominaisuuksien parantaminen termisillä menetelmillä erotettavien puutislefraktioiden avulla.
MMM Taru Koskinen sai 6000 euroa väitöstutkimukseen Puissa elävien mikrobien elektrosynteesi - energiaa ja hiiliyhdisteitä biotalouden tarpeisiin.
MSc Eino Levkojev sai 6000 euroa väitöstutkimukseen Future tailored wood for Bioeconomy based on provenance hybridization of Norway spruce.
MMM Parvathy Venugopal sai 5500 euroa väitöstutkimukseen Differences in wood phenolic chemistry between kelo, other natural wood types and woods from different silvicultural interventions.
MDP Salami Ayobami sai 2000 euroa pro gradu -tutkielmaan Biologically active biomolecules from African trees.
BSc Iqval Bin Imran sai 2000 euroa pro gradu -tutkielmaan Structural Variation of Condensed Tannins in Norway spruce (Picea abies).
BSc Zhao Qing sai 2000 euroa pro gradu -tutkielmaan Isolation of extractives and other subernic compounds from birch bark through slow pyrolysis and solvent extraction.
Vuonna 2014 perustettu teollisuusneuvos Heikki Väänäsen rahasto jakaa vuosittain apurahoja tutkijoille sekä myöntää rahoitusta tutkijoiden palkkaamiseen ja puualan tutkimushankkeille. Rahaston toimikunnan puheenjohtaja on akateeminen rehtori Jaakko Puhakka ja jäseninä toimivat teollisuusneuvos Heikki Väänänen, dekaani Jukka Jurvelin, metsätieteiden osastonjohtaja Jari Kouki, metsänhoitotieteen professoriHeli Peltola, puumateriaalitieteen professori Johanna Witzell, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja johtava hallintopäällikkö Arja Hirvonen.
|
