Kuluttajien luottamus vahvistui - arviot inflaatiosta laskivat27.02.2015 4.04
Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa 10,6, kun se tammikuussa oli 6,0 ja joulukuussa 4,4. Vuosi sitten helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 8,3. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,8. (kuva: kuluttajien luottamusindikaattori) Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2.-17. helmikuuta 1 276 Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää paranivat helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta kohentuivat selvimmin. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta olivat helmikuussa kohtalaiset ja näkemykset omista säästämismahdollisuuksista hyvät. Sen sijaan kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä olivat edelleen synkät. Kuluttajat pitivät helmikuussa ajankohtaa otollisena lainanotolle, mutta toisaalta myös kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset kuluttajat kokivat helmikuussa omakohtaista työttömyyden uhkaa suunnilleen saman verran kuin tammikuussa tai vuosi sitten helmikuussa. Oma ja Suomen talous Helmikuussa 35 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 24 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat tammikuussa 27 ja 29 prosenttia ja vuosi sitten 33 ja 25 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten 23 ja 12 prosenttia. Työttömyys ja inflaatio Kuluttajista 50 prosenttia arvioi helmikuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden aikana, ja 16 prosenttia uskoi työttömyyden vähenemiseen. Vastaavat osuudet olivat tammikuussa 56 ja 13 prosenttia. Työllisistä 25 prosenttia arvioi helmikuussa työttömyyden uhan viime kuukausina kasvaneen omalla kohdallaan, ja 11 prosenttia uskoi uhan vähentyneen. Työllisistä 46 prosenttia arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja 17 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi. Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,0 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotus oli vielä tammikuussa 1,7 prosenttia ja vuosi sitten helmikuussa 2,6 prosenttia. Helmikuussa kuluttajat arvioivat hintojen nousseen 0,6 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana. Arvio nykyhetken inflaatiosta oli tammikuussa 1,8 prosenttia ja vuosi sitten 3,1 prosenttia. Kestotavaroiden ostaminen Kuluttajista 48 prosenttia piti helmikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vuoden sisällä 16 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 4 prosenttia asunnon. Kotitalouksista 19 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen vuoden sisällä. Säästäminen ja lainanotto Helmikuussa 50 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 66 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 80 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Lainan ottamisen arvioi helmikuussa kannattavaksi 65 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli tammikuussa 59 prosenttia ja vuosi sitten 57 prosenttia. Helmikuussa kuitenkin vain 10 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä. Tutkimuksen perusjoukko ja otos Kuluttajabarometrin perusjoukkoon kuuluu 4,4 miljoonaa 15–84-vuotiasta henkilöä ja heidän 2,6 miljoonaa kotitalouttaan Suomessa. Perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla tammikuusta 2012 alkaen. Tutkimuksen brutto-otoskoko on kuukausittain 2 350 henkilöä (aiemmin 2 200 henkilöä). Helmikuussa kuluttajabarometrin vastauskato oli 45,7 prosenttia. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Perusjoukon laajennuksen eli 75–84-vuotiaiden henkilöiden vastausten arvioidaan heikentäneen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa runsaalla yhdellä yksiköllä tammikuusta 2012 alkaen. Pääasiassa tämä on johtunut yhden osatekijän, kotitalouden säästämismahdollisuuksien saldoluvun laskusta. Perusjoukon laajennus on lisäksi vaikuttanut jonkin verran kodintekniikan omistusta koskeviin tuloksiin. Lähde: Kuluttajabarometri 2015, helmikuu. Tilastokeskus |