Valtion metsien kulttuuriperintö pian kartoitettu
20.01.2015 10.00 Metsähallitus on kartoittanut suomalaisiin metsiin kätkeytynyttä kulttuuriperintöä jo usean vuoden ajan. Tänä vuonna päättyvän hankkeen sato välittää kuvaa ikiaikaisesta kulttuuriperinnöstä, joka kuuluu meille kaikille ja on merkittävä osa identiteettiämme, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä.
Suomalaisia metsiä on käytetty tuhansia vuosia. Käyttö ja hyödyntäminen alkoivat heti, kun ihminen jääkauden jälkeen saapui Suomeen. Metsään raivattiin pieniä peltoaloja ja kaskia. Tervaa valmistettiin pieniä määriä jo kivikaudella, ja hiilen valmistaminen aloitettiin rautakauden alkupuolella.
Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinneissa on kerätty tietoa metsien rakennetusta kulttuuriperinnöstä, kuten metsätyö- ja uittokämpistä, niittyladoista ja tervapirteistä. Inventointien aikahaarukka ulottuu vanhimmalta kivikaudelta 1960-luvulle asti.
Metsä on ollut asuin- ja työpaikka. Siellä on pyhiä paikkoja, tärkeitä rajoja ja kulkureittejä. Nuorempiin kulttuuriperintökohteisiin kuuluvat myös muun muassa toisen maailmansodan aikaiset hautapaikat, sotavankileirien jäännökset ja lentokoneiden putoamispaikat.
”On merkillistä miten voimakkaankin asutuksen tai työmaan jäljet häviävät metsään vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa. Metsä ottaa Pohjolassa aikaa myöten omansa takaisin; metsän tuhoaminen ei täällä onnistu”, Härmälä totesi kulttuuriperintöhankkeen satoa esittelevän näyttelyn tilaisuudessa Helsingissä.
Metsähallituksen arkeologit ovat kartoittaneet metsiin hukkunutta kulttuuriperintöä valtion talousmetsissä ja suojelualueilla vuodesta 2006. Tänä vuonna päättyvän hankkeen aikana kartoitettujen kohteiden lukumäärä nousee yli kymmeneentuhanteen. Yksittäisiä rakenteita on dokumentoitu yli satatuhatta.
”Kohteista valtaosa on ollut ennestään tuntemattomia ja niiden joukossa on myös löytöjä, jotka ovat tarkentaneet maamme vanhimman esihistorian kokonaiskuvaa erityisesti Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta myös muualla.”
Härmälän mukaan inventointien avulla täytetään muinaismuisto-, rakennusperintö-, maankäyttö- ja rakennuslakien sekä metsäsertifioinnin velvoitteet ja turvataan kulttuuriperintökohteiden säilyminen. Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa on laadittu Metsähallituksen ympäristöoppaaseen ohjeistus, jolla kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville taataan.
”Työ on kantanut hedelmää ja olemme mielestämme onnistuneet kulttuuriperinnön suojelussa hyvin. Tämä on tärkeää, sillä kulttuuriperintökohteet eivät ole uusiutuva luonnonvara. Inventointi edistää Metsähallituksen metsien kestävää käyttöä, minkä lisäksi kulttuuriperintökohteita voidaan hyödyntää muun muassa matkailun kehittämisessä ja opetuksessa”, Härmälä toteaa.
Metsien kulttuuriperintöä esittelevä Metsiin kadonneet -posterinäyttely on esillä Kansallisarkistossa Helsingissä 30.1.2015 asti. Näyttelyyn on koottu hankkeen kiinnostavimpia löytöjä, joita esitellään valokuvien, tekstien ja vanhojen karttojen avulla.
Lisätietoja: Metsähallitus, pääjohtaja Esa Härmälä, p. 0205 64 4201 Metsähallitus, erikoissuunnittelija Jouni Taivainen, p. 040 195 7270
|