Suomen asema koulutustasovertailussa heikkenee02.02.2015 0.07 Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso ja asema ovat muuttuneet varsin nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Suurin muutos suomalaisten asemassa kansainvälisessä vertailussa on tapahtunut korkeasti koulutetun väestön osalta. 1990-luvun alussa suomalaiset nuoret ikäluokat olivat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon useammin kuin missään muussa maailman maassa. 2010-luvun alkuun tultaessa Suomi oli pudonnut OECD-maiden vertailussa jo sijalle 18, hyvin lähelle OECD-maiden keskiarvoa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso ja asema ovat muuttuneet varsin nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Nuorten ikäluokkien koulutustasojen vertailussa ero parhaiten menestyviin maihin on kasvanut nopeasti. Suomessa korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta on nuorissa jo 20,4 prosenttiyksikköä alempi kuin OECD:n kolmessa koulutetuimman nuorison maassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kanadassa keskimäärin. Ero korkeasti koulutettujen määrässä on huomattava. Suomalaisiin ikäluokkiin suhteutettuna ero vastaa noin 140 000 korkeasti koulutettua 25–34-vuotiasta. Ero ei kuitenkaan johdu vain siitä, että kärkimaissa saavutetaan hyvin korkeita korkeasti koulutettujen osuuksia. Suomen suhteellista asemaa heikentää osaltaan se, että korkeakoulutuksen läpäisyasteet ovat eurooppalaisessa vertailussa edelleen vain keskitasoa. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen asema on muuttumassa vielä nopeammin kuin OECD-maiden vertailussa. Vuoden 2007 Eurooppalaisen vertailun kärkisijalta Suomi on laskenut yhdeksänneksi vuonna 2013, ja vuoteen 2020 mennessä noin kahdeksan eurooppalaista maata noussee Suomen ohi nuorten ikäluokkien koulutustasossa. Mikäli nykyiset kehitystrendit jatkuvat, kuluvan vuosikymmenen puoleen väliin mennessä EU:n ulkopuolisista OECD-maista korkeasti koulutettujen nuorten osuus ikäluokasta tulee olemaan Suomea pienempi vain Meksikossa ja Turkissa. Kun ikäluokat pienenevät on keskeistä säilyttää kansalaisten koulutushalukkuus. Kun ikäluokat pienenevät on keskeistä säilyttää kansalaisten koulutushalukkuus, jotta voidaan vastata kilpailukyky- ja talouden kestävyyshaasteisiin. Osaavan työvoiman riittävyyteen voidaan vaikuttaa lisäämällä korkeakoulutukseen monimuotoisia, joustavia opintomuotoja, jotka mahdollistavat opiskelun työnteon rinnalla. |