Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus kohosi jo 56 prosenttiin.24.12.2014 15.55
Metlan kokoaman tilaston mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä ostetusta energiapuusta oli karsittua rankaa 56 prosenttia. Metsänomistajat saivat siitä pystykaupoissa keskimäärin 4,0 ja hankintakaupoissa 24,4 euroa kuutiometriltä. Nämä yksikköhinnat olivat 8 ja 4 prosenttia korkeammat kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Koko tiedote tilastotaulukoineen (pdf) Karsittu ranka on yleisin ja arvokkain energiapuulaji. Metsänomistajille maksettiin siitä heinä–syyskuun pystykaupoissa keskimäärin 4,0 euroa kuutiometriltä, 8 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tämä hinta ei sisällä valtion tukea nuoren metsän hoitoon tai energiapuun korjuuseen, joita saadaan suurelle osalle korjattua pienpuuta. Kokopuun keskimääräinen pystykauppahinta laski edelliseen vuosineljännekseen verrattuna lähes 2 euroa kuutiometriltä, joten ilman valtion tukea tilastoitu yksikköhinta painui heinä–syyskuussa negatiiviseksi (–0,2 €/m³). Kantojen korjuuoikeudesta maksettu korvaus pysyi 1,1 eurossa ja latvusmassan hinta nousi 3,2 euroon kuutiometriltä. Pystykauppojen kaiken energiapuun keskimääräinen hinta oli heinä–syyskuun 3,3 euroa kuutiometriltä. Se oli 6 prosenttia enemmän kuin huhti–kesäkuussa. Hankintakaupoissa karsitusta rangasta maksettiin koko maassa keskimäärin 24,4 euroa kuutiometriltä. Se oli 4 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kokopuun hankintahinta ylitti 21, latvusmassan 17 ja kantojen 12 euroa. Energiapuun keskimääräisissä hinnoissa oli myös kolmannella vuosineljänneksellä huomattavaa alueellista vaihtelua. Karsitun rangan tueton kantohinta vaihteli Kymi- Savon hinta-alueen 1,9 eurosta Savo-Karjalan ja Keski- Suomen 6,0 euroon kuutiometriltä. Hankintakaupoissa ranka oli halvinta (20,2 €/m³) Savo-Karjalan alueella ja kalleinta Etelä-Suomessa (26,5 €/m³). Todellisuudessa hintavaihtelu oli suurempaa, sillä ostajat raportoivat myös selvästi alueellisia keskihintoja alempia ja korkeampia hintoja. Puumäärät
Tilastoon kertyi vuoden kolmannella neljänneksellä yhteensä 0,8 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Määrä pieneni edelliseltä vuosineljännekseltä 27 prosenttia, kun suuri osa ostajista oli kesälomalla heinäkuussa, ja energiapuun pysty- ja pinovarantoja pienennettiin loppukesällä. Karsitun rangan määrä notkahti vähiten (–18 %), joten sen osuus ostetusta energiapuusta nousi 56 prosenttiin. Latvusmassan osuus pieneni (–38 %) vajaaseen kolmasosaan, kokopuuta ja kantoja ostettiin molempia ainoastaan 6–7 prosenttia kokonaismäärästä. Metla arvioi tilaston edustavan noin kahta kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Kaikesta energiapuusta ostettiin pystykaupoilla kolme neljäsosaa ja hankinta- tai tienvarsikaupoilla loput. Rankapuulla pystykauppojen osuus oli 73 ja latvusmassalla 80 prosenttia. Hinnat esitetään ilman valtion tukea Yksikköhinnat pyritään tilastoimaan ilman metsätalouteen maksettuja valtion tukia. Osassa koko- ja rankapuun pystykaupoista nuoren metsän hoitotuki ja energiapuun korjuutuki ohjataan valtakirjalla ostajalle, jolloin tuen saamista koskeva odotus nostaa puukaupassa sovittuja hintoja. Näillä ostajilla tuki vähennetään tilastoitavista hinnoista laskennallisesti ostajan lähimenneisyyden tukitietojen perusteella. METLA Metsätilastotiedote |