Koneyrittäjien liiton markkinatilannekysely: Koneyritykset työllistävät ja investoivat kireässäkin taloustilanteessa

Energia-, maarakennus- ja metsäalojen koneyritykset uivat talouden valtavirrassa osin vastavirtaan. Etenkin metsäalalla yritykset ovat palkanneet yhteensä laskien jopa satoja työntekijöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Konetyöalojen yritykset investoivat edelleen koneisiin ja henkilöstön koulutukseen.  Tämä kertoo sangen vahvasta palveluiden kysynnästä. Yritysten talouden sopeutustoimet ovat kuitenkin lisääntyneet kaikilla koneurakointialoilla.

- Korkea kysyntä ja samanaikainen yritystalouden heikkenevä tilanne kertoo urakointimarkkinoiden huonosta toimivuudesta, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Vaikka yleiskuva konetyömarkkinoilla kertoo edelleen myönteisestä vireestä, on toimialojen välillä suuria eroja. Metsäalalla kysyntä on ollut jo vuosia varsin vahvaa ja näkymä on edelleen positiivinen; 30 prosenttia yrityksistä odottaa yhä kasvavaa kysyntää ja vain 15 prosenttia heikkenevää kysyntää. Joka neljäs metsäkoneyritys odottaa taloudellisen tilanteensa paranevan tulevan puolen vuoden aikana. Maarakennusalalla kysyntä on laskenut jo kolme vuotta ja lukemat ovat selkeästi metsäalaa heikompia. Kysynnän heikkenemistä ennustaa maarakennusalalla edelleen liki 40 prosenttia vastaajista ja joka kolmas yritys odottaa oman yrityksensä taloustilanteen heikkenevän.

Hyvä kysyntä etenkin puunkorjuussa näkyy siinä, että liki puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä on palkannut uusia työntekijöitä. Koko metsäkonealaan suhteutettuna arviona työntekijöitä on viimeksi kuluneen vuoden aikana palkattu jopa satoja. Toisaalta vain alle 10 prosentissa metsäkoneyrityksistä on päällä lomautuksia tai on irtisanottu työvoimaa viimeisten kolmen kuukauden aikana. Maarakennus- ja turveala ovat kesäaikana palkanneet etenkin määräaikaisia työntekijöitä. Siten maarakennusyrityksetkään eivät ole juuri lomauttaneet tai irtisanoneet viime aikoina.

Koneyrittäjien liitto on selvittänyt vuodesta 2009 lähtien koneyritysten talouden tilaa kysymällä niiden maksukäyttäytymisestä. Olemme kysyneet, onko yrityksissä jouduttu viivästyttämään laskujen ja verojen maksua, siirtämään lainojen lyhennyksiä, jättämään maksuja kokonaan maksamatta tai tinkimään yrittäjän omasta palkasta. Riippumatta urakointialasta ja kysynnästä, koneyritysten maksukäyttäytyminen on mennyt huonompaan suuntaan. Maksuja viivästytetään, lainoja järjestellään ja omasta palkasta tingitään aiempaa enemmän – myös puunkorjuuyrityksissä. Joka neljäs viivästyttää laskujen ja verojen maksua, joka seitsemäs järjestelee lainojen maksua ja joka kolmas jättää yrittäjän palkkaa nostamatta.

- Laskujen viivästyttäminen on jo yleisempää kuin edellisen pahan lamavuoden 2009 aikana. Yrittäjät raportoivat hyvästä kysynnästä huolimatta erittäin tiukoista sopimus- ja hintaneuvotteluista metsäteollisuuden kanssa. Osa kokee neuvottelut saneluna vahvemman osapuolen suunnalta. Tämä kielii markkinoiden joustamattomuudesta kysynnän ja kustannusten nousun suhteen.

Yritysten kassatilannetta selvitimme kysymällä erityisrahoituksen tarvetta. Noin joka kolmas (vuosi sitten joka neljäs) koneyritys ilmoitti varmuudella tai mahdollisesti tarvitsevansa erityisrahoitusta – lainojen siirtoa, lisälainaa tai maksujärjestelyjä – tulevan puolen vuoden aikana. Varmuudella erityisrahoitusta tarvitsevia oli alle viisi prosenttia.

- Huolestuttavaa on maksujärjestelyjä käyttäneiden yritysten ja erityisrahoitusta tarvitsevien tai harkitsevien yritysten määrän kasvu metsäalalla tilanteessa, jossa palveluiden kysyntä on hyvä, Jaakkola toteaa. 

Lisähakkuisiin on kapasiteettia

Koneyrittäjien liitto kysyi puunkorjuuyrittäjiltä kuukausitason mahdollisuuksia lisätä metsänhakkuita nykyisillä resursseilla.  Korjattavan puun määrää on mahdollista nykyisellä kone- ja henkilöstömäärällä lisätä vuosittain paljonkin huhtikuusta syyskuuhun ajoittuvalla jaksolla.  Lisäysmahdollisuudesta raportoineet 65 yritystä voisivat nykyresursseilla korjata liki 650 000 kuutiometriä lisää. 

- Jos tämä tulos muunnetaan koko alaa koskevaksi, nykyisellä kone- ja henkilöstöresursseilla voitaisiin lisätä puunkorjuuta useita miljoonia kuutiometrejä.

- Nykyinen konekantamme puunkorjuussa riittää hyvinkin metsäteollisuuden arvioimien lisähakkuiden, jopa 10 miljoonan kuutiometrin, korjaamiseen. Mutta työvoimaa tarvitaan lisää sekä korvaamaan vaihtuvuutta että kasvaviin lisähakkuisiin. Tärkeää olisi kehittää toimintatapoja ja puukauppaa mahdollistamaan yhä enemmän kaksivuorotyötä. Lisäksi pitää vähentää puunkorjuun kausivaihtelua sekä kehittää koneita sekä kuljettajaa opastavaa tekniikkaa.

- Hakkuiden kasvattaminen vaatii parempaa tiestöä ja etenkin painorajoitteisten siltojen kunnostamista. Nämä joka tapauksessa eteen tulevat välttämättömät korjaukset olisi yhteiskunnalle edullisinta tehdä nyt, kun maarakennusalan resursseja on hyvin tarjolla, Jaakkola toteaa.

Koneyrittäjien liitto tekee pari kertaa vuodessa markkinatilannekyselyn jäsenilleen. Kyselyssä selvitetään yritysten maksukäyttäytymistä, lomautuksia ja irtisanomisia, kassan riittävyyttä sekä yritysten näkymiä ja odotuksia.  Viimeisin kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa. Siihen vastasi 245 maarakennus-, metsä-, turve- ja metsänparannusalan koneyrittäjää ympäri Suomen.