Suomen metsäkeskus: Uuden metsälain poimintahakkuut aiheuttavat runsaasti puustovaurioita

Uudistuneen metsälain mukaiset metsän eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut aiheuttavat Suomen metsäkeskuksen mukaan runsaasti vaurioita jäävälle puustolle.

Hakkuita tehdään myös paljon mäntyvaltaisille karuille kasvupaikoille, joissa eri-ikäisessä metsässä yleensä parhaiten muiden puiden alla kasvava kuusi kasvaa hyvin hitaasti. Ilmoitetuista kasvatushakkuista kuitenkin vain yksi prosentti on syyskuun loppuun mennessä ollut poiminta- tai pienaukkohakkuita.

Vain kolmannes eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävistä hakkuista saa puunkorjuun laadusta hyvän arvosanan. Liki puolessa hakkuista on huomautettavaa ja joka viides on virheellinen. Tavallisilla puunkorjuukohteilla puolet hakkuista saa hyvän arvosanan. Korjuujälkeä arvioidaan mittaamalla puunkorjuussa aiheutuneiden maastovaurioiden sekä jäävälle puustolle aiheutuneiden vaurioiden määrä. Lisäksi selvitetään, onko poimintahakkuussa tai harvennuksessa alueelle jätetty riittävästi puita. Jos yli 15 prosenttia jäävästä puustosta on vaurioitunut, on korjuu toteutettu metsälain vastaisesti. 

– Osa hakkuista oli tehty tasaikäisiin metsiin eli käytännössä oli tehty voimakas harvennus, joka tähtää eri-ikäisyyteen. Nämä metsiköt saivat hyvän arvion. Jos kaikki hakkuut olisivat olleet aidosti eri-ikäisrakenteisissa metsissä, tulos olisi ollut vielä huonompi, sanoo Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka. 

Liki puolet eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuista on kohdistunut karuille kasvupaikoille. Menetelmä voi toimia myös karuissa mäntyvaltaisissa metsissä. Jos hakkuissa vapautetaan karulla kasvupaikalla kasvavia kuusia, puut kasvavat hitaasti ja metsän tuotto jää vähäiseksi. 

– Metsän taloudellisen tuoton kannalta tukkisaanto on ratkaiseva. Karun maan kuusikoissa tukkisaanto voi olla vaatimaton ja metsänomistaja menettää tuloja pitkällä aikavälillä, uskoo Hostikka. 

Kaiken kaikkiaan poiminta- ja pienaukkohakkuita on tehty varsin vähän. Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtääviä hakkuita on ilmoitettu Metsäkeskukselle syyskuun loppuun mennessä vain hieman alle 3 000 hehtaaria eli noin yksi prosentti kaikista kasvatushakkuista.

Metsälain uudistuksen yhteydessä laista poistuivat myös uudistamisrajat eli vähimmäisikä tai läpimitta, jolloin metsikön saa hakata aukoksi. Noin 11 prosenttia uudistushakkuista on kohdistunut metsiin, joita aikaisemmin ei olisi saanut vielä uudistaa. Hakkuista suurin osa on lisäksi tehty varttuneissa kasvatusmetsissä eli lähellä uudistamisrajaa olevissa metsissä.

– Suurimmassa osassa kyse on todennäköisestä järkevästä hakkuualueen rajauksesta. Uudistettavaan alueeseen on sisällytetty jokin pieni kuvio, joka on ollut ympäröivää metsää nuorempi, jotta puunkorjuu on helpottunut, arvelee Hostikka.