Uusi kalastuslaki ja lohistrategia kohentavat heikkoja kalakantoja

Hallitus hyväksyi tänään lohi- ja meritaimenstrategian ja antoi eduskunnalle esityksen uudeksi kalastuslaiksi. Molempien tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa.

–Tämä on tärkeä askel kohti kalastuspolitiikkaa ja kalakantojen hoitoa, joka tukee istutusten sijaan kalojen luontaista lisääntymistä. Hyvinvoivat kalakannat ovat kaikkien etu, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.

Uusi kalastuslaki on laaja uudistus, joka vaikuttaa kalastuksen sääntelyn tavoitteisiin, toimintatapoihin ja eri toimijoiden tehtäviin. Tavoitteena on, että kalastuksen järjestäminen perustuu jatkossa entistä enemmän tietoon. Näin edistetään

• kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää hyödyntämistä, 
• elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia ja kestävää kasvua,
• kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä
• selkeämpää roolia eri toimijoille, yhteistyötä, toimivaa hallintoa ja alueellisten toimijoiden kuten vesialueen omistajien ja kalastaja- ja ympäristöjärjestöjen osallistumista.

Yksinkertaisempi lupajärjestelmä
Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää. Silakkalitkalla kalastaminen muuttuu maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa.

– Uudistus helpottaa suuresti vapakalastusta. Usean luvan sijaan jatkossa tarvitaan vain yksi.

Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja viisi euroa/vuorokausi. Kaupallisten kalastajien kalaan pääsyä helpotetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämän luvan avulla.

Kalastuksen säätely perustuu muun muassa alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Säätelyä toteutetaan asetuksilla sekä ELY-keskuksen hallintopäätöksillä. Lisäksi vesialueen omistajilla on jatkossakin mahdollisuus asettaa lupaehtoja myymiinsä kalastuslupiin.

Rasvaeväleikkauksia ja rajoituksia
Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategia tähtää vuoteen 2020 asti. Yksi strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että kaikki yksivuotiaina tai vanhempina istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Leikkaamattomat eli luonnon kalat täytyy palauttaa kalakannasta riippuen takaisin veteen. Näin tuetaan luontaisia kalakantoja. Jokialueiden lohenkalastukseen ehdotetaan kausikohtaisia lupakiintiöitä. Kalastus ei saa vaarantaa arvokkaita, suuria naaraslohia.

Meritaimenen pyyntiä rajoitetaan voimakkaasti. Sen kohdennettu eli tarkoituksellinen pyynti kielletään kokonaan ja meritaimenen viehekalastus sallitaan ainoastaan alueilla, joille on istutettu rasvaeväleikattuja poikasia.

Strategiassa esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä sekä koko kauden kestävää lohenpyyntiä. Nämä toimet parantaisivat saaliin arvoa sekä ammattikalastuksen edellytyksiä. Lisäksi halutaan vähentää sekakantakalastusta, joka ei erottele heikkoja ja vahvoja kalakantoja. Tornionjoelle ja Simojoelle esitetään minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.

Lohistrategiatyöryhmässä oli yhteensä 27 edustajaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä.