Puolustusbudjettiin lisää rahaa
28.09.2014 0.45
Vuoden 2015 Puolustusbudjettiin esitetään 63 miljoonaa euron leikkausta. Reserviläisliiton hallitus tuomitsee esityksen ja vaatii puolustusmenoihin tuntuvaa tasokorotusta.
Liitto vetoaa Eduskuntaan, että se palauttaisi määrärahat uskottavan puolustuksen turvaamiseksi. Lisärahoitus on tarpeen muun muassa Puolustusvoimien lähivuosina vanhenevan kaluston uusimiseksi.
Merkittävä osa alueellisten joukkojemme sotamateriaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti eikä koko maan puolustaminen ole enää mahdollista.
Lisärahoitustarpeeksi on Puolustusvoimissa laskettu jo ensi vuonna 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi. Pari viikkoa sitten valmistuneessa budjettiesityksessä hankintamäärärajoja esitetään kuitenkin leikattavaksi 24 miljoonalla eurolla.
Vantaalla tänään kokoontunut Reserviläisliiton hallitus pitää esitystä käsittämättömänä varsinkin tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Suomen lähialueilla on kasvanut. NATO:n sekä Venäjän sotilaallinen aktiivisuus ja harjoittelu ovat Ukrainan konfliktin seurauksena lisääntyneet merkittävästi. Osa harjoittelusta on tapahtunut aivan lähialueillamme.
Budjettikorotuksen lisäksi Reserviläisliitto vaati kertausharjoitusten välitöntä lisäystä. Ensi vuonna on kaavailtu noin 18.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan, mitä Reserviläisliitto pitää ehdottomana miniminä. Reserviläisliiton hallituksen mukaan jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan viiden vuoden välein, jolloin todellinen tarve kertausharjoituksille olisi yli kaksinkertainen.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230.000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Riittävä kertausharjoituskoulutus sekä sitä tukeva vapaaehtoistoiminta ja -koulutus ovat olennaisia puolustuskykymme ja sen uskottavuuden ylläpitämisessä.
Ensi vuoden budjettiesityksessä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen varatuista määrärahoista esitetään kuitenkin leikattavaksi peräti 10 prosenttia eli 200.000 euroa. Reserviläisliiton hallitus ei hyväksy leikkausta ja muistuttaa, että maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen järjestämisessä, reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä sekä suomalaisten maanpuolustustahdon vahvistamisessa.
Lisätietoja asiasta antavat
puheenjohtaja Mikko Savola,
puh. 040 575 8489 tai
s-posti mikko.savola@eduskunta.fi ja
toiminnanjohtaja Olli Nyberg,
puh 0400 640 755 tai
s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 345 paikallista yhdistystä ja noin 36.500 henkilöjäsentä. Aliupseereita jäsenistä on 60, miehistöä 27 ja upseereita neljä prosenttia. Armeijaa käymättömien osuus on vajaat 10 prosenttia.
Liiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista noin puolet on Reserviläisliiton jäseniä.
Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii
kansanedustaja Mikko Savola Ähtäristä.
Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
|
