Risikko selvityttää joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää tärkeänä, että käynnissä olevan joukkoliikenneuudistuksen vaikutuksista saadaan realistinen kokonaiskuva.

Liikennevirasto ja 11 kaupunkiseutua teettävät selvityksen linja-autoliikenteen markkinoista ja ensimmäisten kilpailutusten onnistumisesta. Työ on käynnissä ja selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Ensimmäisiä kokemuksia joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksen vaikutuksista on jo saatu. Liikennevirasto kartoitti kyselyllä Risikon pyynnöstä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten kokemuksia uudistuksesta alueillaan.

Alustavien tietojen mukaan linja-autoliikenteen muutokset ovat olleet kaupunkiseuduilla pääosin myönteisiä. Maaseudulla on jouduttu vähentämään vuoroja, koska määrärahoja liikenteen ostamiseen ei ole riittävästi.

- Tarkoituksena on erityisesti analysoida tarkemmin niitä alueita, joilla joukkoliikennepalvelut ovat heikentyneet ja pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset ongelmat, Risikko toteaa.

Joukkoliikenteen uudistusprosessi käynnistyi vuonna 2009, jolloin voimaan tuli uusi joukkoliikennelaki, jonka toimeenpanolle säädettiin 10 vuoden siirtymäaika. Ensimmäiset siirtymäajan sopimukset päättyivät kesäkuun lopussa. Siirtymäaikojen takaraja on vuoden 2019 lopulla.

Linja-autoliikenteen uudistus koostuu reittiliikennemarkkinoiden avaamisesta kilpailulle sekä liikennepalvelujen ostojen uudenlaisesta sääntelystä.

Uudistuksen taustalla on EU:n palvelusopimusasetus (PSA), jossa edellytetään liikenteen kilpailuttamista silloin, kun liikenteeseen käytetään julkista rahoitusta. EU:ssa katsotaan, ettei julkisen vallan tule puuttua markkinoiden toimintaan, ellei se ole tarpeen joukkoliikennepalvelujen määrän ja laadun varmistamiseksi.

Linja-autoliikenteen alueellisesta järjestämisestä vastaavia toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän ELY-keskusta sekä joukkoliikennelaissa määritellyt 26 kaupunkia ja seutua.