Ilveksen metsästyskiintiöt vahvistettiin

Poronhoitoalueelle ei esitetä suurinta sallittua saalismäärää lainkaan, koska kanta-arvio on siellä epäluotettavampi kuin muualla maassa. Poronhoitoalueella esiintyy vain noin viisi prosenttia Suomen ilveskannasta. Muutos ei verottaisi kantaa juurikaan aiempaa enempää, koska alueen ilveskiintiö on useana vuonna jäänyt toteutumatta. Viime metsästysvuonna poronhoitoalueella kaadettiin kannanhoidollisin poikkeusluvin 12 ilvestä, kun kiintiö oli 40. Vahinkoperustein kaadettiin 13 ilvestä.

Muualla Suomessa eli muun Suomen kannanhoitoalueella saa kaataa enintään 503 ilvestä. Viime vuonna kiintiö oli 549. Ilveskannassa on suuria eroja alueen sisällä. Lännessä ilveskanta on kasvanut voimakkaasti, kun taas idässä kannan lasku on hidastunut. Alueelle tehtiinkin uusi jako, jotta metsästystä voitaisiin paremmin kohdentaa länteen. Läntisellä osa-alueella kiintiö on 275 ilvestä ja itäiselle osa-alueella 228 ilvestä.

Kiintiössä huomioitiin, että viime talven metsästyksen vaikutus ilveskantaan näkyy viiveellä tulevien 3–5 vuoden aikana. Viime vuonna muun Suomen alueella saatiin saaliiksi 493 ilvestä. Jos tämän vuoden kiintiö toteutuu kokonaisuudessaan, muun Suomen saalismäärä pysyy samana kuin viime vuonna.

Suomen ilveskanta on vahvistunut huomattavasti 2000-luvulla ja on sillä tasolla, että sitä voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Yli vuoden ikäisiä ilveksiä on Suomessa noin 2700–2900 riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan. Vuonna 2013 arvio oli 2500–2800 eli kanta on kasvanut hieman. Ilveksistä 90–145 asuu poronhoitoalueella ja 2650–2745 muun Suomen alueella. Viime kesän alussa syntyi arviolta 500–550 pentuetta, joka on 30 enemmän kuin vuonna 2013.