Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
Puh. (09) 698 0442
Gsm 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:6066861 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

29.5.2017 17:10John Deere esittelee uudet innovatiiviset ratkaisut puunkorjuuseen Elmia Wood 2017 messuilla - kärkiohjaus nyt myös harvestereilleLue lisää »29.5.2017 11:10Iveco Daily Tourys sai tittelin: International Minibus of the Year 2017Lue lisää »29.5.2017 10:00Vähittäiskaupan pikaennakko: myynti kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisestaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

29.5.2017 17:10John Deere esittelee uudet innovatiiviset ratkaisut puunkorjuuseen Elmia Wood 2017 messuilla - kärkiohjaus nyt myös harvestereilleLue lisää »29.5.2017 11:10Iveco Daily Tourys sai tittelin: International Minibus of the Year 2017Lue lisää »29.5.2017 10:00Vähittäiskaupan pikaennakko: myynti kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisestaLue lisää »

Saaristomerelle kuuluu hyvää ja huonoa vuonna 2017

Share |
20.04.2017 20:01

image4517984021791686375.jpeg

Planktonlevien määrä on kohonnut Saaristomeren sisäosissa viime vuosina. Ulkosaariston kaakkois- ja eteläosissa planktonlevien ja fosforin määrä on sen sijaan vähentynyt ja vesi on ollut kirkkaampaa. Meren hyvään tilaan on ulkosaaristossakin kuitenkin vielä matkaa.

Saaristomeren tilan kehitys on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut merialueen eri osissa. Planktonlevien määrää ja veden rehevöitymistilaa kuvaavan a-klorofyllin keskimääräiset pitoisuudet ovat sisä- ja osin välisaaristossa olleet kesinä 2012 – 2016 huomattavasti suurempia kuin niitä edeltävinä viitenä kesänä. Kaakkoisessa ja eteläisessä ulkosaaristossa levämäärät ovat sen sijaan jonkin verran vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Saaristomeren pohjoisosan ulkosaaristossa Kihdillä ja Kustavissa a-klorofyllissä ei ole tapahtunut muutoksia.

Veden laatuun kunakin vuonna vaikuttavat monet tekijät, mistä syystä vuosien välillä voi olla huomattavaa vaihtelua. Esimerkiksi kesällä 2014 planktonlevien määrä oli osassa ulkosaaristoa selvästi suurempi kuin tarkastelujakson muina vuosina.

Veden kirkkaudesta kertova näkösyvyys on parantunut ulkosaaristossa monin paikoin

Vesi on kirkastunut erityisesti Korppoon ja Houtskarin merialueilla sekä Kihdin keskiosissa. Näillä alueilla keskimääräinen näkösyvyys on parantunut jopa metrin. Myös Mynälahdella näkösyvyys on suurentunut, joskin vesi on siellä edelleen hyvin sameaa kuten muuallakin rannikon tuntumassa.  Sisäsaaristossa Naantalin ja Halikonlahden välisellä merialueella näkösyvyys on jonkin verran pienentynyt.

Pintaveden kokonaisfosforin pitoisuus on hieman pienentynyt kaakkoisella ja eteläisellä ulkosaaristoalueella. Muualla fosforipitoisuudessa ei ole viime kesinä tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta Turun ja Kaarinan lähivesiä sekä Halikonlahtea, missä fosforipitoisuudessa on paikoin havaittavissa nousua. Myös pintaveden typpipitoisuus on ollut aiempaa hieman suurempi rannikon tuntumassa Turun ja Halikonlahden välisellä vesialueella.  Muualla Saaristomerellä typpipitoisuus ei ole oleellisesti muuttunut.

Raisionlahti selvä poikkeus sisäsaaristossa 

Raisionlahden tila on parantunut huomattavasti vuodesta 2009, jolloin Raision jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa ja jätevedet alettiin johtaa Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon.

Pohjaan kertyneet ravinteet aiheuttavat sisäistä kuormitusta

Levämäärien kasvu sisä- ja välisaaristossa ei näyttäisi johtuvan ainakaan suoraan ulkoisen ravinnekuormituksen lisääntymisestä, koska Saaristomereen tulevien ravinteiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Jokien tuomat ravinnemäärät ovat vuosittain vaihdelleet melko paljon riippuen sääoloista, mutta jokikuormituksessa ei ole havaittavissa selvää muutosta suuntaan tai toiseen. Kuormitus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, kalankasvatuksesta ja teollisuudesta on viime vuosina edelleen hieman vähentynyt tai pysynyt suurin piirtein ennallaan. Yhtenä selityksenä saariston sisäosien levämäärien kasvuun voikin olla meren pohjaan kertyneiden ravinteiden aiempaa suurempi palautuminen takaisin veteen l. sisäinen kuormitus.

Planktonlevien ja fosforin määrän väheneminen sekä näkösyvyyden paraneminen eteläisessä ja kaakkoisessa ulkosaaristossa voi selittyä Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden veden laadun vaihtelulla, sillä niillä on oleellinen vaikutus eteläisen ja kaakkoisen Saaristomeren tilaan.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on tärkeää myös sisäisen kuormituksen vähentämiseksi

Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi on tehty paljon työtä ja toimenpiteitä, ja kuormitusta onkin saatu vähennettyä. Toimenpiteitä on kuitenkin jatkettava ja tehostettava. Saaristomerellä on edelleen runsaasti matkaa tavoitteena olevaan hyvään ekologiseen tilaan, myös ulkosaariston niillä alueilla, joilla muutos viime vuosina on ollut positiivinen.

Tulokset perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttaman veden laadun seurantaan ja ns. velvoitetarkkailuun. Tarkastelussa on mukana noin 70 pistettä, joista otetaan näytteet useita kertoja kesässä.

29.05.2017 17:10John Deere esittelee uudet innovatiiviset ratkaisut puunkorjuuseen Elmia Wood 2017 messuilla - kärkiohjaus nyt myös harvestereille
29.05.2017 11:10Iveco Daily Tourys sai tittelin: International Minibus of the Year 2017
29.05.2017 10:00Vähittäiskaupan pikaennakko: myynti kasvoi huhtikuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisesta
29.05.2017 9:50Pohjoisen yhteismetsien hirviluvat Eräverkosta
29.05.2017 9:30Päällystystyöt vauhtiin Saaristotiellä (mt 180) Krossin ja Kuusistonsalmen välillä (Varsinais-Suomi)
29.05.2017 9:03Luottamusindikaattorit korkealla tasolla toukokuussa
29.05.2017 8:10Menestyspeli Kulta-Jaska saa nyt jatko-osan
29.05.2017 7:42Kuusi parasta ehdotusta on selvillä: Teollisuuden suuri ideakilpailu MPIDEA sai huippuehdotuksia bioenergiasta tiedonhallintaan.
29.05.2017 0:07Puutavarayhdistelmien varustepaketit ovat nyt terästä.
28.05.2017 16:01KATSO KUVAT! Ponssen uusi palvelukeskus avattiin Laboyheyressä Etelä-Ranskassa

Siirry arkistoon »