Lohen palautusta Ylä-Lappiin testataan - Metsähallitus panostaa Tuulomajoen lohikantojen palauttamiseen yhdessä RKTL:n ja venäläisten kanssa22.08.2014 15.10
Suomalais-venäläisellä yhteistyöllä haetaan tuloksia Inarissa hävinneiden lohikantojen palauttamiseksi. 21.8.2014 siirrettiin 60 kpl Ala-Tuuloman voimalaitoksen yhteydessä olevasta kalaportaasta pyydettyjä aikuisia merilohia lähelle Suomen rajaa. Viisikymmentä kalaa sai yksilöllisen radiolähettimen, joiden avulla lohien vaellusta, käyttäytymistä ja etsiytymistä Lutto- ja Suomujoen kutualueille voidaan seurata maastossa olevilla seurantalaitteilla. Tämän kesäisellä lohien siirtohankkeella toivotaan helpotusta myös sukupuuton partaalla olevalle jokihelmisimpukalle, jonka kannat eivät ole enää lisääntyneet lohen häviämisen myötä. ”Nyt toteutuneen pilottihankkeen tavoitteena on saada lohi lisääntymään ja samalla tutkia sen vaelluskäyttäytymistä. Hankimme myös tietoa käytännön toimenpiteiden suunnittelemiseksi, että lohen ja muiden vaelluskalojen kannat saisi elvytettyä ja palautettua Venäjällä sijaitsevien voimalaitosten yläpuolisiin vesiin. Suomessahan tämä tarkoittaa pääosin Urho Kekkosen kansallispuistossa olevia latvavesiä.” kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Seppänen ja jatkaa ”Aiemminhan myös Tuulomajoen vesistössä oli lohia kuin Tenossa konsanaan.” Pilottihankkeessa ovat mukana Metsähallituksen lisäksi Suomesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Venäläinen pääyhteistyökumppani on murmanskilainen kalatutkimuksista vastaava Napa-alueiden, merikalastuksen ja merentutkimuksen tutkimuslaitos (PINRO). Murmanskin kalatalouskomitea (Komitet RHK MO) ja Murmanrybvod (valtion kalanviljely ja kalavesihallinto) ovat mukana asiantuntijaorganisaatioina. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat lisäksi Inarin kunta, Lokka-Porttipahta kalastusalue ja Lapin Ely- keskus. Syksyn aikana merkittyjen kalojen liikkeitä seurataan luonnossa. Rajan yli päässeiden kalojen määrän ja liikkeiden perusteella on tarkoitus arvioida aikuisten lohien siirtojen käyttökelpoisuutta lohikantojen elvyttämiseksi ja poikastuotannon aloittamiseksi. Samalla selvitetään kalojen siirtojen kustannustehokkuutta. Tavoitteena on myös lisätä käytännön yhteistyötä venäläisten tutkimus- ja hallinto-organisaatioiden kanssa. ”Olisi tärkeää, ettei merkittyjä kaloja otettaisi saaliiksi, vaikka sellainen kiinni ottaisikin”, muistuttaa Seppänen. Hankkeessa voidaan tutkia myös lähteekö jokihelmisimpukka luontaisesti lisääntymään, mikäli lohenpoikasia saadaan Lutto- ja Suomujoen jokihelmisimpukka-alueille. ”Siirrettävien lohien kidukset voidaan tarkistaa mahdollisen glokidio-infektion toteamiseksi. Tällaiset täyskasvuiset lohet, jos kantavat glokidioita kiduksissaan, ovat varsin merkittäviä jokihelmisimpukan lisääntymisen kannalta.” toteaa Seppänen. Faktoja Tuulomajoen lohikannasta ja sen elvyttämisestä - Tuulomajoen vesistöalue on yhteinen Suomen ja Venäjän kanssa. Tuulomajoen vesistö laskee Barentsin mereen Muurmanskin kaupungin lähellä. Suomen puoleiset latvavedet sijaitsevat lähes kokonaan Urho Kekkosen kansallispuistossa. Lohien ja raakkujen yhteys - Suomen runsaimmat raakkukannat esiintyvät Tuuloman vesistöön kuuluvissa Lutto- ja Suomujoessa. |
