Laitumet ja kasvillisuus elpymään perinteisen kulotuksen avulla Jurmon nummilla

Jurmon saarella on perinteisesti kulotettu nummia laitumien laadun parantamiseksi. Nykyisin kulotuksella ylläpidetään avointa maisemaa ja monimuotoista kasvillisuutta.

Elokuun alkupuolella olosuhteet olivat erinomaiset polton suorittamiseksi, ja  Metsähallituksen luontopalvelut kulotti katajaa kasvanutta varpunummea. Kohteena oli Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva alue saaren itäkärjessä, jota ympäröi meri usealta puolelta. Nummen hoitoa oli suunniteltu yhdessä jurmolaisten kanssa. Kulotuksesta tiedotettiin sekä pelastusviranomaisille että paikallisille ja lähisaarten asukkaille. Itse kulotus on aina hyvin riippuvainen säätilan kehityksestä ja kulotushetken tuulista. 

– Nyt olosuhteet olivat optimaaliset polton toteuttamiseksi. Kulotus oli erittäin hyvin valmisteltu ja onnistui erinomaisesti. Polttoa johtivat kokeneet asiantuntijat ja lisäksi meillä oli 15 henkeä avustamassa, kertoo poltossa mukana ollut Metsähallituksen suunnittelija Esko Tainio, joka vastaa luonnonhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta Jurmossa.

Länsituulen vallitessa ei ollut vaaraa savun leviämisestä kylälle. Varmuuden vuoksi alueen ympäri oli vedetty letkulinjasto ja vielä toinen varalinjasto saaren poikki lähempänä asutusta. Koska tiedossa oli sateita, myös jälkivartiointi helpottui. 

Jurmon 138 hehtaarin nummialuetta hoidetaan kulottamalla ja laiduntamalla. Nummia on perinteisesti kulotettu laitumien laadun parantamiseksi. Samalla on ylläpidetty monipuolista eliölajistoa. Perinne on kuitenkin katkennut, eikä Jurmon nummia kulotettu moneen vuosikymmeneen. Nyt tätä perinnettä elvytetään. Kulottaminen ja hoito pitää Jurmolle luonteenomaisen avaran maiseman vastaisuudessakin puuttomana. Nuoret männyt ja korkeaksi kasvaneet katajat saavat väistyä lajistollisesti rikkaiden nummien ja ketojen tieltä.

– Vaikka alue näyttää rujolta tästä muutaman vuoden eteenpäin, on siellä helpompi kävellä ja karja tulee viihtymään kohteella paremmin. Se taas vaikuttaa lajiston kehittymiseen. Luvassa on entistä monimuotoisempaa nummea, Tainio kuvailee.

Jurmon saari on sekä luontonsa että perinnekulttuurinsa ansiosta ainutlaatuinen. Suomen laajimmat ja edustavimmat nummet löytyvät juuri sieltä. Esimerkiksi uhanalaiset suikeanoidanlukko ja ketokatkero kasvavat Jurmon avoimilla nummilla ja kedoilla. Keltalieko on jo ehtinyt hävitä Jurmosta, ehkä siksi että laji suosii kuloja. Polton ansiosta avoimet ketolaikut, paahteiset hiekkalaikut sekä kanervikot saavat tilaa katajikolta. Tulevina vuosina on tarkoitus jatkaa nummen kulotuksia. 

Jurmon kulotustyö on osa Euroopan unionin rahoittamaa Luonnonhoito-LIFE-hanketta, jonka tavoitteena on hoitotoimin parantaa arvokkaiden luontoympäristöjen tilaa Suomessa. 

Metsähallitus toteuttaa vuosittain nummien kulottamisen lisäksi myös metsien ennallistamispolttoja ja harjujen kulotuksia eri osissa maata.

Lisätietoja: 
Suunnittelija Esko Tainio, p. 040 538 1637