Talvisodasta 75 vuotta - 105 kunnian päivää muistetaan monin tavoin

Ensi talvena on kulunut 75 vuotta Talvisodasta. Torjuntavoitollaan ylivoimaisesta vihollisesta Suomi nousi maailmanmaineeseen, säilytti itsenäisyytensä ja mahdollisuutensa kehittyä pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Vain parikymmentä vuotta aiemmin Suomea oli repinyt syviä traumoja jättänyt sisällissota. "Hyvä taloudellinen kehitys ja 1920- ja 1930-lukujen yhteiskuntapolitiikka eheyttivät kansakuntaa. Talvisota yhdisti sen", Talvisotayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, eversti Ossi Kettunen tiivistää.

Talvisodan merkkivuotta vietetään valtakunnallisesti monin tavoin. Talvisotayhdistys ry on valmistellut tapahtumia useiden yhteistyökumppaniensa kanssa. Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat tukeneet työtä asiantuntija-avulla.

Muistovuosi alkaa torstaina 21.8.2014 Helsingin yliopistossa järjestettävillä Molotov-Ribbentrop-sopimusta käsittelevillä seminaareilla. Sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939, ja sitä voidaan pitää keskeisenä syynä niin toisen maailmansodan syttymiselle kuin Suomen Talvisodalle. Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa järjestettävä iltapäivätilaisuus on avoin yleisölle. Sitä ennen yliopistolle kokoontuvat teemaan vihkiytyneet ammattilaiset kansainväliseen kutsuseminaariin..
"Suomi on saanut sotien jälkeen kokea poikkeuksellisen pitkän rauhan ajan. Tämän päivän nuorille Talvisota on etäinen tapahtuma, mutta tieto sen merkityksestä vahvistaa osaltaan kansalaisten puolustustahtoa, joka on edelleen tärkeää epävakaassa maailmassa. Maan joutuminen geopoliittiseen valtakiistelyn välikappaleeksi on yhä mahdollista, mistä löytyy esimerkkejä viime ajoilta myös Euroopasta. Viisaat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut sekä puolustuksen resurssien mitoitus perustuvat myös historian opetusten ymmärtämiselle", 
Kettunen perustelee Molotov-Ribbentrop-sopimuksen tarkastelun ajankohtaisuutta.

"Valtaosa rintamamiehistä kävi läpi kaksi käsittämättömän rankkaa torjuntataistelua, joiden vuoksi kansakunta onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Taistelujen selkärankana oli yksimielinen ja uhrautuva kotirintama sekä sotilaita tukevat naisjärjestöt, joiden harteilla oli valvonta- ja viestintätehtäviä, haavoittuneiden hoitamista ja kaatuneista huolehtimista. Sen ajan sukupolvet, miehet ja naiset ansaitsevat kansakunnan kiihkottoman ja kaikille kohdistuvan kunnioituksen, jota nyt rakenteilla oleva Talvisodan muistomerkki sekä virtuaalinen Talvisota -tietokeskus kuvaavat. Sodan vaikutukset heijastuvat yhteiskunnassamme vielä tänäkin päivänä."

Talvisotayhdistyksen aloitteesta kaikille avoimia ylipistoseminaareja järjestetään syksyn ja talven aikana useimmissa yliopistokaupungeissamme. Niissä käsitellään muun muassa sodan vaikutuksia yhteiskuntaamme ja Suomi-kuvaan maailmalla sekä Suomen ulkomailta saamaa sotilaallista apua. Seminaarien järjestelyistä ovat vastanneet yliopistot tukenaan kaupungit, maakuntaliitot ja alueelliset maanpuolustusjärjestöt.

Keskeinen syy suomalaissotilaiden menestykseen oli kyky liikkua lumisessa maastossa ja tulla toimeen kovissa pakkasissa. Sen vuoksi Talvisotayhdistys järjestää yhdessä Koululiikuntaliiton, Suomen Maastohiihdon, Suomen Ladun ja Reserviläisurheiluliiton kanssa talvisotahiihtojen sarjan, jonka avajaishiihto on 30.11.2014 Saariselän Kiilopäällä. Nämä hiihtotapahtumat tarjoavat kaikille mahdollisuuden osallistua Talvisodan 75-muistovuoden viettoon. Tapahtumasarjan suojelija on eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja hiihtojen kummeina toimivat Marjo Matikainen-Kallström ja Juha Mieto.

Merkkivuosi huipentuu Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13. maaliskuuta 2015 Helsingin Kasarmitorilla Talvisodan kansallisen muistomerkin peruskiven muuraukseen. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen Valon tuoja -muistomerkin paljastaminen on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumia vuonna 2017. Muistomerkkihankkeen suojelijana on presidentti Martti Ahtisaari.

Talvisodan päättymispäivänä avataan myös Talvisotayhdistyksen valmisteleman Talvisodan virtuaalisen tietokeskuksen ensimmäinen vaihe. Monikielisenä tietokeskuksena se palvelee sekä kotimaisia että ulkomaisia Suomesta ja talvisodan historiasta kiinnostuneita lukijoita. Se soveltuu myös koulujen opetusmateriaaliksi.

Muistomerkin ja virtuaalisen tietokeskuksen rahoittamiseen voi osallistua internet-sivuilla www.talvisodanmuisto.fi.

Muistovuoden tapahtumakalenteri:
www.talvisota.fi/talvisotayhdistys

Lisätietoja antavat:
Talvisotayhdistyksestä puheenjohtaja Ossi Kettunen (050 592 2255, ossi.kettunen@gmail.com) ja 
varapuheenjohtaja Antti Aho (050 453 6120, antti.aho@netti.fi).