Maailmassa jäljellä enää reilut 3000 tiikeriä

28.07.2014 15.10

amurintiikeri.jpg

Villien tiikerien määrä on pienentynyt hälyttävästi kansainvälisistä suojelutoimista huolimatta. Luonnossa tiikereitä arvellaan elävän enää noin 3200 yksilöä. Tarkkaa lukumäärää ei kuitenkaan tiedetä, sillä monissa Aasian maissa tiikerien lukumäärän kartoitus on alkutekijöissään. Epätietoisuus vaikeuttaa myös lajin suojelua. Tänään vietetään kansainvälistä tiikeripäivää.

Vuonna 2010 kolmetoista Aasian valtiota sitoutui sopimukseen, jonka tavoitteena on tuplata luonnonvaraisten tiikerien määrä vuoteen 2022 mennessä. Vuosi 2022 on kiinalaisessa kalenterissa seuraava Tiikerin vuosi.

Toistaiseksi tiikerien määrä tunnetaan Intiassa, Nepalissa ja Venäjällä. Bhutanissa, Bangladeshissa ja Kiinassa tutkimukset ovat parhaillaan käynnissä. Tiikerien määrä on vielä tuntematon Malesiassa, Indonesiassa, Thaimaassa, Myanmarissa, Laosissa, Kambodžassa ja Vietnamissa.

”Monet tiikeripopulaation tuplaamiseen sitoutuneista valtioista ovat jo tehneet tai ovat tekemässä tutkimusta tiikereiden määrästä, mutta eivät kuitenkaan kaikki. Kun meillä on tarkkaa tietoa tiikereiden lukumäärästä ja niiden elinpaikoista, voimme suunnata suojelutoimia entistä tehokkaammin. Näin voimme turvata lajin säilymisen tulevaisuudessakin”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Maailman villien tiikerien määrä on vähentynyt peräti 97 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana. Kolme maailman yhdeksästä tiikerilajista on kuollut sukupuuttoon.

Tiikerien suurin uhka on salametsästys. Norsunluun ja sarvikuonon sarvien ohella tiikerin osilla on kova kysyntä etenkin Aasian markkinoilla. WWF:n ja kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n perustaman uhanalaisten lajien tilaa tarkkailevan asiantuntijaorganisaatio TRAFFIC:n mukaan tammikuun 2000 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana tapettiin ainakin 1590 tiikeriä. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta tapettua tiikeriä joka viikko.

”Todelliset luvut ovat todennäköisesti vielä suuremmat. Pelkäämme, että jotkut maat saattavat huomaamattaan menettää koko tiikerikantansa salametsästäjille. Joissain maissa näin voi olla jo käynyt. Valtioiden tulisikin nyt ryhtyä nopeasti kartoittamaan tiikerien lukumäärää. Maanlaajuisen tiikeriselvityksen suunnitteluun kuluu 6-12 kuukautta ja sen toteuttaminen kestää ainakin vuoden”, Rohweder kertoo.

Tutkimuksissa tiikeriyksilöt erotetaan toisistaan raitojen avulla: tiikerien raidat ovat yhtä yksilölliset kuin ihmisen sormenjälki. Selvityksillä etsitään tietoa tiikerien populaatioista, elinalueista ja -tavoista. Aiemmat tutkimukset ovat paljastaneet, että osa tiikereistä elää suojelualueiden ulkopuolella tai liikkuu suojattomia käytäviä pitkin suojelualueelta toiselle. Tämän kaltainen tieto auttaa valtioita taistelussa salametsästystä vastaan.

WWF Suomi on mukana tiikerien suojelussa muun muassa suojelemalla ja hoitamalla niiden elinalueita ja pyrkimällä luomaan niin sanottuja ekologisia käytäviä, eli yhteyksiä elinalueiden välillä. Lisäksi ehkäisemme tiikerien ja ihmisten välisiä konflikteja ja kehitämme tiikerien elinalueilla asuvien ihmisten kestäviä elinoloja sekä hyvinvointia.

19.04.2024 17.00Kuorma-autoilla kuljetettujen tonnikilometrien määrä väheni vuonna 2023
19.04.2024 14.00TAVO Oy:stä Champion voiteluaineiden virallinen jälleenmyyjä
19.04.2024 9.00Energiapäivä Karvialla lauantaina 4. toukokuuta - esittelyssä laajasti alan kalustoa
18.04.2024 9.39Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus: Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä
17.04.2024 11.11MAN laajentaa eTruck-valikoimaa kolmesta yli miljoonaan vaihtoehtoon
17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 13.00Nimitykset: Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi
16.04.2024 11.35Metsäteollisuus ry: Historiallisen korkeat kantohinnat - kaikelle puulle hyvä kysyntä
16.04.2024 11.11Trelleborg ja Mitas -renkaiden hintoihin korotuksia toukokuun alusta lukien
16.04.2024 11.00Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Siirry arkistoon »