Raakapuu- ja bioenergiakuljetukset Itä - Suomessa

Pohjois-Savon ELY-keskus yhteistyössä Liikenneviraston ja Metsätehon kanssa on laatinut raakapuu-, metsäenergia- ja turvekuljetuksia koskevan selvityksen. Selvitys kattaa koko Itä-Suomen alueen ja käsittää nykyisten käyttömäärien mukaiset maantie- ja rautatiekuljetukset sekä uiton ja muut vesitiekuljetukset. Selvityksessä laadittua kuljetusvirtamallia tullaan hyödyntämään liikenneväylien suunnittelussa ja ylläpidossa. Työn yhtenä osana on käsitelty ELY-keskuksen ja metsäalan toimijoiden yhteistyötä.

Itä-Suomen kolmen maakunnan - Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon - alueelta lähtee kuljetukseen tätä nykyä vuosittain 15 milj. m³ (n. 12 milj. tonnia) raakapuuta. Metsäteollisuuden tuotantolaitosten uudet investointipäätökset (Äänekoski, Varkaus, Kymenlaakso) lisäävät toteutuessaan kotimaisen puun kysyntää ja vaikuttavat kuljetusten määriin ja suuntautumiseen laajasti, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäenergian hyödyntäminen on nopeasti lisääntymässä, mutta käyttömäärien kasvuun liittyy myös epävarmuuksia. Energiaturpeen käytön ennustetaan aikavälillä 2010 - 2020 Itä-Suomessa vähentyvän 30 %.

Selvityksessä käsiteltyjen kuljetusten kuljetussuoritteet ovat yhteensä 1 990 tonnikm/v ja kuljetuskustannukset 126 milj. €/v. Raakapuukuljetusten suoritteesta on autokuljetuksia 1 000 milj. tonnikm/v (54 %), junakuljetuksia 560 milj. tonnikm/v (30 %) ja vesitiekuljetuksia 310 milj. tonnikm/v (17 %).

Raakapuu- ja metsäenergiakuljetusten määrät on ennustettu paikkatietopohjaisen metsävaratiedon avulla. Ennusteet on tehty sellaisella pienaluejaolla, että kuljetusvirroista saadaan riittävän tarkka arvio koko maantieverkolle. Kuljetusmäärät eri puunjalostus- ja energialaitoksiin perustuvat laitosten puuraaka-aineen käyttömääriin. Turvekuljetukset on selvitetty turvetuottajilta ja turvetta käyttäviltä energialaitoksilta koottujen tietojen perusteella. Emme-liikennesuunnitteluohjelmistolla on tehty kuljetusvirtamalli, jolla saadaan kuljetusmäärät yksittäisille maantie-, rautatie- ja vesiväyläosuuksille.

Laadittua kuljetusverkko- ja kuljetusvirtamallia on mahdollista hyödyntää monenlaisissa jatkotarkasteluissa. Mallilla voidaan selvittää muutokset kuljetusmäärissä eri kuljetusmuodoilla. Esimerkkejä mahdollisista jatkotarkasteluista ovat mm. autojen sallitun enimmäispainon korotuksen vaikutukset ja toimenpidetarpeet tieverkolla sekä tuotantolaitoksissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kuljetuksiin ja tiestöön.

Nykyisellään yhteydenpito tienpitäjän ja metsäkuljetussektorin välillä on satunnaista. Selvityksen yhteydessä tehdyn teemahaastattelun perusteella selvää tarvetta ja halukkuutta yhteistyön tiivistämiseen näyttää eri tahoilla olevan. Yhteistyön kannalta Itä-Suomi kokonaisuudessaan vaikuttaa alueellisesti liian laajalta. Yhteistyöryhmät kannattaakin muodostaa maakuntajaolla. Yhteistyö voitaisiin käynnistää konkreettisiin kehittämishankkeisiin kytkettynä. Tällainen voi olla raakapuun ja metsäenergian välivarastopaikkoja koskeva selvitys. Käytännön toimet rautateiden kuormauspaikkaverkon kehittämiseksi tavoitetilanteen mukaiseksi voi olla myös yksi yhteistyön kohde. Vastuu toiminnan käynnistämisestä voisi olla yhdessä ELY-keskuksella ja Suomen metsäkeskuksella.

Metsä- ja turvekuljetukset
Itä-Suomessa,
seminaarimateriaali 22.5.2014 Kuopio 

Lisätietoja:

erikoistutkija Tapio Räsänen, Metsäteho Oy puh. 040 582 2293 tapio.rasanen(at)metsateho.fi

liikennejärjestelmäasiantuntija Janne Lappalainen, Pohjois-Savon ELY-keskus puh. 040 752 2660 janne.lappalainen(at)ely-keskus.fi

DI Olli Mäkelä, Ramboll Finland Oy puh. 0400 176 167 olli.makela(at)ramboll.fi