Metsäneuvostossa vedottiin METSO-ohjelman rahoituksen puolesta

Metsäneuvosto kokoontui 22.3. Puheenjohtajana toimi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka avasi kokouksen ajankohtaiskatsauksella.

– Metsien kestävästä käytöstä on viime aikoina puhuttu paljon. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on korkealla myös omalla agendallani.  Avainasemassa on laadukas metsien hoito, jotka kehitetään monella rintamalla, muun muassa Monimetsä -hankkeen parissa, ministeri Tiilikainen totesi.

Kokouksessa luovutettiin ministerille vetoomus METSO-ohjelman rahoituksen puolesta. Vetoomuksen oli allekirjoittanut suurin osa metsäneuvoston jäsenorganisaatioista eli yhteensä 21 eri tahoa.

– Kiitän vetoomuksesta ja otan sen vastaan. Hallituksen puolivälitarkastelu lähestyy ja asia nousee siellä esille, ministeri Tiilikainen totesi.

Kokouksessa käytiin läpi myös kansallinen metsästrategian edistymistä vuoden 2016 aikana. Suurin osa tavoitteista on edennyt hyvin, mutta tehtävää riittää edelleen. Kokouksessa kerättiin hyviä kehitysehdotuksia. Vuoden 2017 painopisteiksi hyväksyttiin muun muassa talousmetsien luonnonhoito, metsien kasvun lisääminen, tilastoinnin ja metsätiedon kehittäminen sekä metsätalouden uuden kannustejärjestelmän kehittäminen.

Metsien kestävän käytön on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa

Ministeri kertoi myös EU:n ilmastopolitiikan kuulumisia. Komissiossa käsitellään parhaillaan sitä, miten maankäyttö ja metsätalous otetaan huomioon Euroopan ilmastotavoitteissa.

– Tällä hetkellä ongelmana on kysymys siitä, kuinka suuret hiilinielut jäsenmailla pitäisi olla. Komission ehdotuksessa lähdetään siitä, että metsien tuleva käyttö määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon niitä on tähän asti käytetty. Tämä asettaa maat epätasa-arvoiseen asemaan, koska metsien käytön aste vaihtelee niin suuresti maiden välillä.

Esimerkiksi Ruotsissa metsien käyttöaste on ollut yli 80 prosenttia ja Espanjalla jopa alle 40 prosenttia. Jos komission ehdotus menee läpi, Espanjan on sitouduttava säilyttämään 60 prosentin hiilinielua ja Ruotsin 15 prosentin nielua.

– Suomi lähtee siitä, että metsien lisääntyvän, kestävän ja monipuolisen käytön pitäisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa.  Lisäksi ehdotamme, että pitkäkestoisten puutuotteiden valmistaminen huomioidaan omana, erillisenä kategoriana ja kannustetaan näin esimerkiksi puurakentamiseen.