VTT:ltä askelmerkkejä kohti biotaloutta

28.02.2017 4.21

Huomisen biotalous tehdään tänään, ja irtiotto öljypohjaisista tuotteista ja energiasta on jo käynnissä. Teknologian tutkimuskeskus VTT kehitti Tie biotalouteen -kärkiohjelmassaan teknologioita sovellettaviksi uudentyyppisissä arvoketjuissa, joissa Suomen pelto- ja metsäbiomassan arvo hyödynnetään tehokkaasti ruokana, kuitutuotteina, kemikaaleina ja polttoaineena. 

Tie biotalouteen -kärkiohjelman tuloksina on kehitetty teollisuudelle uusia tuotteita ja teknologioita, synnytetty kansainvälisesti palkittuja spin-off-yrityksiä, sekä tuotettu runsaasti patentteja, tieteellisiä julkaisuja ja väitöstöitä. 

"Paljon on tapahtunut viidessä vuodessa: saimme kansallisen biotalousstrategian, ja biotalous on yksi hallituksen painopistealue. Meillä on myös ennen näkemättömän vahva investointiaalto, ja alalle syntyy uusia yrityksiä ja liiketoimintaa. Tutkijana olen valtavan innostunut, kun näen pitkäaikaisten tutkimushankkeiden etenevän kohti teollista tuotantoa: esimerkkinä lignosellulosapohjainen etanoli tai ligniinisovellukset. Olemme tekemässä biotaloudesta totta ja kehittämässä Suomesta biotalouden edelläkävijä", sanoo tutkimusprofessori ja Tie biotalouteen -kärkiohjelman johtaja Kristiina Kruus.
 
Yksi tärkeä tavoite on ollut tukea suomalaisen teollisuuden uudistumista. VTT:llä on biotalouden alalla noin 200 asiakasta, joille on kehitetty komposiitteja, pakkausmateriaaleja, nanoselluloosaa, tekstiilikuituja, elintarvikkeita, rehua, biopolttoaineita ja biokemikaaleja. Tavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt moniteknologista lähestymistapaa, sillä biotaloudessa yhdistyy muun muassa kemia, biotekniikka, prosessitekniikka, mallinnus, elektroniikka, yhteiskuntatieteet ja tietotekniikka. 

VTT:n vahvuuksiin kuuluu kyky viedä laboratoriomittakaavassa todennetut ideat kohti tehdasmittakaavaa. Tässä uusimpana valttina on Espoon Kivenlahteen rakennettu Bioruukki-tutkimusympäristö, joka on suurin laatuaan Pohjoismaissa. Se yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyyn liittyvän osaamisen. Esimerkkinä Bioruukissa kehitettävistä teknologioista on pyrolyysiteknologia, jota Fortum hyödyntää vuonna 2013 käynnistetyssä metsätähdettä raaka-aineenaan käyttävässä bioöljylaitoksessa Joensuussa. Laitoksen tuotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta. 

Ohjelman kuluessa käynnistyi VTT:llä kehitetyn teknologian pohjalta useita spin-off-yrityksiä: muun muassa lankaa suoraan puusta valmistava Spinnova Oy, muovinkaltaista paperikassia valmistava Paptic 

Oy, kannettavaa viljalaadun mittauslaitetta valmistava GrainSense Oy ja älykkäitä spektrisensoreita valmistava Spectral Engines Oy.
 
Teollisten tulosten lisäksi ohjelmalla oli merkittävä tieteellinen vaikuttavuus. Ohjelman aikana on julkaistu 1200 VTT:n biotalousalan vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja jätetty 140 patenttihakemusta. Väitöstöitä hyväksyttiin 28 ja lisää on tulossa, sillä osa töistä on vielä kesken. 

VTT:n Tie biotalouteen -kärkiohjelman loppuraportti verkossa: http://makingoftomorrow.com/the-
making-of-bioeconomy-transformation-2017/

 

MEDIAMATERIAALI: 
Tiivistelmä loppuraportin sisällöstä

19.04.2024 17.00Kuorma-autoilla kuljetettujen tonnikilometrien määrä väheni vuonna 2023
19.04.2024 14.00TAVO Oy:stä Champion voiteluaineiden virallinen jälleenmyyjä
19.04.2024 9.00Energiapäivä Karvialla lauantaina 4. toukokuuta - esittelyssä laajasti alan kalustoa
18.04.2024 9.39Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus: Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä
17.04.2024 11.11MAN laajentaa eTruck-valikoimaa kolmesta yli miljoonaan vaihtoehtoon
17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 13.00Nimitykset: Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi
16.04.2024 11.35Metsäteollisuus ry: Historiallisen korkeat kantohinnat - kaikelle puulle hyvä kysyntä
16.04.2024 11.11Trelleborg ja Mitas -renkaiden hintoihin korotuksia toukokuun alusta lukien
16.04.2024 11.00Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Siirry arkistoon »