Arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen esteet pääosin samoja kuin muussa liiketoiminnassa

23.02.2017 4.59

komatsulappi.jpg


Jos Suomesta halutaan rakentaa arktisen osaamisen Piilaakso tai ”Jäälaakso”, se edellyttää selkeää arktisen osaamisen määrittelyä, muutaman kärkialan valintaa ja tavoitteellista panostamista niiden kehittämiseen osin uudenlaisin tulosperusteisen ja ekosysteemirahoituksen välinein. Arvio sisältyy keskiviikkona 22. helmikuuta julkistettuun selvitykseen Suomen arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen esteistä ja kannustimista.

Arktisen osaamisen tuotteistamisen, kaupallistamisen, viennin ja näkyvyyden luomisen esteet ja kannustimet eivät pääosin eroa muista yksityisen tai julkisen sektorin toiminnan esteistä ja kannustimista. Joitakin yksittäisiä arktisen osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyviä esteitä ja kannustimia voidaan kuitenkin tunnistaa.

Arkista pohjoista, kylmän ilmanalan osaamista ei tunnisteta arktiseksi osaamiseksi, mikä estää sen kaupallista hyödyntämistä. Arktisuuden brändiarvo ei myöskään ole yrityksille itsestään selvä, minkä vuoksi yritysten halukkuus kaupallistaa, tuotteistaa, myydä ja markkinoida osaamistaan leimallisesti “arktisena osaamisena” on rajallinen. Arktisten alueiden kasvunäkymät ovat murroksessa, minkä vuoksi profiloitumista arktisuuteen saatetaan pitää kapea-alaisena ja riskialttiina valintana.

Julkisella sektorilla arktisen osaamisen kaupallinen potentiaali jää nyt suurelta osin hyödyntämättä. Jos julkisorganisaatioiden arktista osaamista halutaan kaupallisesti hyödyntää, se edellyttää panostuksia sekä osin myös hallintoon, lakiin ja rahoitusinstrumentteihin liittyvää kehitystyötä. 

Vaikka arktisen osaamisen kaupalliseen potentiaaliin voidaan suhtautua kriittisesti, on se tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä. Se yhdistää Norjan, Suomen ja Ruotsin intressit, tukee yhteistyötä elinkeinoelämässä ja kansainvälisesti sekä edistää vuorovaikutusta kaikilla tasoilla. Arktisen talouden korostaminen kansainvälisissä suhteissa ja kansainvälisessä kaupassa on Suomelle poliittisesti järkevää. Vaikka arktinen alue ei todennäköisesti nouse Suomen talouden veturiksi, on sillä väistämättä suuri aluetaloudellinen merkitys. Myös tietyt arktisuuteen liittyvät toimialat ja hankkeet ovat lupaavia.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvitys

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi.

Lisätietoja:
Ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Martikainen, työ- ja elinkeinoministeriö, mikko.martikainen@tem.fi, p. 040 717 8575
Heli Paavola, Tempo Economics, heli.paavola@tempoeconomics.fi, p. 050 428 0873
Antti Kaihovaara, Helsingin yliopisto, antti.kaihovaara@helsinki.fi, p. 041 507 6885
Klas Blomqvist, Verde Consulting, info@verdeconsulting.net, p. 050 469 5255
Timo Hellenberg, Hellenberg International, office@hellenberg.org, p. 0400 154 441

28.03.2024 11.00Bensiinin keskihintojen nousu kiihtyi maaliskuussa 2024
28.03.2024 8.00Metsäalan kannattaa kohdata luontovaikuttajat ennakkoluulottomasti
27.03.2024 10.30Ranuasta kaavaillaan yli 120 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa
26.03.2024 11.00Henry Äyräväinen nimitetty Nisula Forestin aluemyyntipäälliköksi
26.03.2024 10.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
26.03.2024 9.00Kymmenen miljoonan tutkimushankkeessa kehitetään liikkuvien työkoneiden ja ihmisten yhteistoimintaa
26.03.2024 8.00Valmet toimittaa Valmet DNA -automaatiojärjestelmän Lostockin jätteenpolttolaitokselle Northwichiin Isoon-Britanniaan
25.03.2024 12.00Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
25.03.2024 11.45Päivittynyt Vito-mallisto on saatavana sekä taka- että nelivetoisina
25.03.2024 10.10Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan metsähakkeelle riittää kysyntää jatkossakin

Siirry arkistoon »