Sotilaallinen liittoutumattomuus koetaan parhaaksi tavaksi järjestää Suomen puolustus

Kantar TNS selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä maanpuolustuksesta (n=1002). Sotilaallinen liittoutumattomuus koetaan ensisijaiseksi tavaksi järjestää maanpuolustus, mutta myös kansainvälistä yhteistyötä pidetään tärkeänä. Reserviläisliiton jäsenistö kuitenkin kannattaa Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Kaksi suomalaista viidestä (39 %) toivoo, että liittoutumattomuus pysyisi Suomen puolustuksen ensisijaisena periaatteena. EU:n piirissä tapahtuva sotilaallisen yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen on toiseksi suurimman joukon (26 %) mielestä paras tie Suomelle. Vastaajien oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto.

Sotilaallinen liittoutuminen kerää tutkimuksessa selvästi vähemmän kannatusta. Kaksitoista prosenttia haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa. Lähes yhtä moni (11 %) on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa Nato-jäsenyyden varaan. YLE:n vastaavanlaisessa Nato-gallupissa jäsenyyden kannattajiksi ilmoittautui 25 prosenttia kyselyyn osallistuneista mutta kysymyksenasettelu oli erilainen.

Reserviläisliitto kysyi samat kysymykset myös omilta jäseniltään.  Liiton jäsenten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on selkeästi korkeammalla (28 %) kuin suomalaisilla keskimäärin. Sotilaallista liittoutumattomuutta jäsenistä kannattaa kuitenkin käytännössä yhtä moni. EU:n sotilaallisen yhteistyön kehittäminen on kolmanneksi suosituin vaihtoehto puolustuksemme järjestämiseksi, jota kannatti jäsentutkimuksessa noin viidennes vastanneista (22 %).

”Nato-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei mitattu jäsenyyden kannatusta perinteiseen ’kyllä vai ei’ -tapaan, vaan halusimme selvittää miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa. Uudenlainen kysymyksenasettelu tuo uuden näkökulman tähän keskusteluun. Myös tämä kysely kuitenkin osoitti, että jäsenistömme kannattaa Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin”, sanoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Kantar TNS:n tutkimuksessa selvisi myös, että suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen vaihtelee väestöryhmittäin. Asuinpaikka ja puoluekannatus korreloin suhtautumisen kanssa sotilaalliseen yhteistyöhön. Maaseudulla sotilaallinen liittoutumattomuus kerää selvästi enemmän kannatusta kuin kaupungeissa. Euroopan Unionin sotilaallisen yhteystyön kehittämisen varaan rakentuva puolustus miellyttää enemmän kaupunkilaisia kuin maaseudulla asuvia ja toisaalta sen suosio kasvaa koulutusasteen mukana.

Myös eri puolueita kannattavien välillä löytyi selviä eroja. Keskimääräistä useampi vasemmistoliittolainen, perussuomalainen ja sosialidemokraatti haluaisi perustaa Suomen puolustuksen jatkossakin sotilaallisen liittoutumattomuuden varaan. Nato-jäsenyys houkuttelee selvästi eniten kokoomusta kannattavia.

Tutkimuksesta

Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.002. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla ja aineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 – 79 -vuotiaat) pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen Reserviläisliitto ry:n toimeksiannosta.

Reserviläisliiton jäsenkysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen antaneille jäsenille. Vastauksia saatiin 3267. Vastaukset kerättiin 13.-19.2.2017 aikavälillä.