Taimikonhoidon tavoitteet täyttyivät vaihtelevasti viime vuonna

Yksityisille metsänomistajille suunnatulla Kemera-tuella tehtiin taimikoiden varhaishoitoa yli 42 000 hehtaarilla viime vuonna. Työmäärä oli hieman yli puolet metsäneuvostojen maakunnille asettamasta 75 570 hehtaarin kokonaistavoitteesta.

Eniten raivaussaha pärisi Hämeessä, missä taimikkoalaa perattiin 98 prosenttia asetetusta tavoitteesta. Sen sijaan Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla jäätiin alle kolmannekseen tavoitteesta.
 
- Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava. Metsänomistajien täytyisi löytää lisää aikaa ja aktiivisuutta taimikoiden perkaukseen, muuten vesakko perii ne. Taimikon perustaminen maksaa noin 1 000-1 400 euroa hehtaarilta. Varhaishoito turvaa tämän sijoituksen, muistuttaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Taimikoissa riittää työtä

Taimikon varhaishoito vähentää puuntaimiin kohdistuvaa kilpailua, nopeuttaa niiden kasvua ja pienentää tuhoriskiä. Vesakon perkaaminen, täydennysistutus ja heinäntorjunta sopivat hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi työksi.

Niskasen mukaan jokaisessa taimikossa tulisi tehdä varhaishoito noin viiden vuoden kuluttua taimien istuttamisesta. Luontaisen uudistamisen taimikoissa työ voi odottaa muutaman vuoden enemmän.

- Suomessa uusia taimikoita istutetaan yli 100 000 hehtaaria vuosittain, joten työtä kyllä riittää, Niskanen sanoo.

Taimikon varhaishoidon tuki tuli uutena työmuotona vuonna 2015 uusittuun kestävän metsätalouden rahoituslakiin, eli Kemera-lakiin. Vuosi 2016 oli tämän työmuodon ensimmäinen kokonainen vuosi. Varhaishoitoa tehdään taimikoissa myös ilman tukea.

Lisätietoa taimikoiden varhaishoitotavoitteiden toteutumisesta maakunnittain ja metsänomistajien aktiivisuudesta kunnittain