Finanssialan eväät hallitukselle: Kurssi kohti kasvua ja hyvinvointia14.02.2017 3.13
 Taloudessa on pitkän heikon kehityksen jälkeen vihdoin myönteisiä merkkejä ja myös työllisyys on piristymässä. ”Tämä myönteinen kehitys on turvattava”, sanoo Finanssialan Keskusliiton (FK) puheenjohtaja Ari Kaperi Nordeasta. ”Poliitikkojen on tärkeä muistaa, että ilman tervettä, hyvin toimivaa ja uudistuvaa finanssialaa ei ole mahdollista ylläpitää talouskasvua ja hyvinvointia.” Kaperi muistuttaa, että finanssiala pystyy parhaiten tukemaan kasvua ja kilpailukykyä, kun alan sääntely ja verot säilyvät jatkossa viisaan maltillisella tasolla. Finanssialan Keskusliitto julkisti maanantaina 13.2. Uudistuvan finanssialan julistuksen, joka tarjoaa kehysriihen valmistautuvalle hallitukselle eväitä auttaa Suomea ja suomalaisia menestymään. ”Hoidamme liiketoimintaamme vastuullisesti ja autamme Suomea menestymään. Suomalaisen finanssialan perusta on vahva ja meillä on kykyä kantaa vastuuta. Finanssiala on sitoutunut hyvään arvopaperimarkkinatapaan, pankkitapaan ja vakuutustapaan. Vastuullisuus on myös sitä, että tuemme toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen”, Kaperi korostaa. ”Suomen menestymisen avain on sitoutuminen Eurooppaan. On tärkeää olla aloitteellinen ja aktiivinen toimija Euroopan Unionissa.Suomi edistää parhaiten kansallista etuaan hoitamalla omat asiansa yhtä hyvin kuin se haluaa muiden hoitavan omansa. Esimerkiksi finanssimarkkinoiden vakaus ja luotettavuus turvataan yhteisillä eurooppalaisilla pelisäännöillä, yhdenmukaisella valvonnalla ja laadukkaalla sijoittajansuojalla”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo. Asiakaspalvelua halutaan ajasta ja paikasta riippumatta Asiakaskäyttäytymisen muutokset muuttavat työn tekemistä finanssialalla. Neuvonnan tarve on kasvanut ja samalla asiakkaiden tarve asiakaspalvelulle on muuttunut: palvelua halutaan ajasta ja paikasta riippumatta. Finanssikriisin seurauksena finanssiala on joutunut valtaisan sääntelyvyöryn kohteeksi, jolle ei tunnu tulevan loppua. Kaikki ei ole ollut hyvästä. ”Sääntelyä tarvitaan, mutta sääntelyn pitäisi olla nykyistä tarkkaan harkitumpaa ja sen vaikutukset pitäisi pystyä paremmin ennakkoon arvioimaan. Sääntely alkaa vaikuttaa jo kotitalouksien ja yritysten rahoituksen hankintaan. Viranomaisilla on jo käytössään riittävät työkalut kotitalouksien ylivelkaantumiseen. Päättäjien on nyt syytä sisäistää, että lainahanoja kiristämällä hyydytetään talouden elpymistä”, FK:n varapuheenjohtaja Risto Tornivaara Danske Bankista muistuttaa. Kannusteita kansankapitalismiin Suomesta puuttuu kannusteita kansankapitalismin kukoistukseen. Erityistä haastetta ovat tuoneet jatkuvat laki- ja veromuutokset, joilla kansalaisten luottamusta erityisesti pitkäjänteistä säästämistä kohtaan on rapautettu. FK:n varapuheenjohtaja Erkki Moisander LähiTapiolasta ehdottaa, että suomalaisia pitää kannustaa säästämään ja sijoittamaan, mikä olisi myös turvaava toimenpide kotitalouksien velkaantumiselle. ”On hyvä muistaa, että lakisääteinen eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta sen rinnalle on luotava keinoja omaan säästämiseen muun muassa hoivan tarpeita varten. Vakuutukset tarjoavat oivan tavan, jolla hyvinvoinnin rahoitusta voi täydentää. Kansalaisten pitäisi kuitenkin ensin tietää, millaista hoitoa he ja heidän läheisensä voivat yhteiskunnalta odottaa. Päättäjien on määriteltävä, millainen on julkinen palvelulupaus”,Moisander sanoo.  Tuomo Yli-Huttula
 MarjoTietoja julkaisijasta |
