EU:n uudet energia- ja ilmastotavoitteet nostavat toteutuessaan merkittävästi energian ja liikenteen kustannuksia Suomessa

EU:n ehdottaman vuoteen 2030 ulottuvan energia- ja ilmastopolitiikan seuraukset niin kansantaloudelle, työllisyydelle kuin erityisesti energiavaltaisen teollisuuden toimintaedellytyksille olisivat merkittävät. Yksipuolisen ilmastonmuutoksen torjunnan sijaan EU:n on keskitettävä voimavaransa maailmanlaajuisen ja tasapuolisen ilmastosopimuksen synnyttämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään julkaissut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja VTT:n tekemät laskelmat EU-komission vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastopolitiikkaesityksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle. Selvityksen mukaan uusien tavoitteiden toteuttaminen nostaisi merkittävästi niin energian kuin liikenteen kustannuksia, mikä heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja vähentäisi vientiä entisestään. Yhdessä kotitalouksien kustannusnousun kanssa tämä johtaisi kansantalouden supistumiseen ja työttömyyden lisääntymiseen.

EU:n yksipuoliset velvoitteet siirtävät teollisuutta pois Euroopasta

Päästökaupassa päästöoikeuden hinnan arvioidaan nousevan noin 50 euroon hiilidioksiditonnilta eli lähes kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Tämän seurauksena sähkön hinta nousisi merkittävästi, mikä puolestaan kurittaisi erityisesti tiukassa maailmanlaajuisessa kilpailussa kamppailevaa energiavaltaista teollisuutta, kuten metsäteollisuutta. Metsäteollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin neljännes.

”Suomi on suhtautunut ennen laskelmien valmistumista myönteisesti uusiin, yksipuolisiin tavoitteisiin. Suomen ja EU:n ei tule sitoutua tiukkaan yksipuoliseen politiikkaan tilanteessa, jossa muun maailman toimista ei ole minkäänlaista varmuutta”, toteaa energiajohtaja Jouni Punnonen Metsäteollisuus ry:stä.

Metsäteollisuudessa uhka valtavasta kustannusten noususta on merkittävä riski tulevaisuuden toimintaedellytyksille, ja se heikentää olennaisesti alan investointihalukkuutta. Teollisuus tarvitsee pitkäjänteistä, johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa, sillä päätökset uusista investoinneista tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä.

”Mikäli EU:ssa kuitenkin sitoudutaan yksipuoliseen ilmastopolitiikkaan, on samalla pidettävä huolta teollisuutemme kilpailukyvystä. Maailmanlaajuisessa kilpailussa olevien yritysten on saatava riittävä määrä maksuttomia päästöoikeuksia. Lisäksi Suomessa on seurattava monen muun maan esimerkkiä ja otettava käyttöön päästökauppakompensaatio. Sen avulla voidaan lieventää päästökaupan aiheuttaman sähkön hinnan nousun vaikutuksia teollisuudelle”', korostaa Punnonen.