Saimaannorpan pesälaskennassa havaittiin 53 kuuttia - apukinokset turvasivat pesinnän

Saimaalla havaittiin 53 saimaannorpan kuuttia, joista kuusi oli kuollutta. Kuuteista 50 syntyi apukinoksiin ja kolme avojäälle. Metsähallituksen luontopalvelujen johtamaan pesälaskentaan osallistui noin sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia. Saimaannopran pesintä uhkasi epäonnistua poikkeuksellisen leudon ja vähälumisen talven vuoksi, mutta ihmisvoimin kasatut lumikinokset turvasivat kymmenille kuuteille lähes luonnontilaiset pesäolosuhteet.

– Tänä vuonna Saimaalla oli poikkeuksellinen pesälaskenta. Lumen puutteen vuoksi Saimaalla ei ollut ainuttakaan luonnonkinospesää. Laskennassa tarkistettiin kaikki 241 apukinosta sekä etsittiin kuutteja avojäältä aiemmin todetuilta synnytyspaikoilta, joihin ei tekokinoksia saatu tehtyä, sanoo laskennan organisoinut Metsähallituksen suojelubiologi Tuomo Kokkonen.

Saimaannorpan pesimäalue ehdittiin tutkia melko kattavasti. Laskentojen lopputulos on hieman alempi kuin aiempien vuosien tulokset: viiden viime vuoden aikana on keskimäärin syntynyt 56 kuuttia vuosittain. Talven 2012–2013 tietojen perusteella arvioitu emämäärä oli 87 synnytyskykyistä naarasta. Norppa synnyttää yhden kuutin kerrallaan keskimäärin kahdesti kolmen vuoden aikana. Synnytystodennäköisyyden per emo ollessa 70–80 % oli odotettavissa noin 60–70 poikasen syntymä. Syntyvyydessä on vuosittaista vaihtelua

.
Kinosten puute uhkasi pesintää  

Nyt löydetyt kuusi pesäkuollutta kuuttia vastaavat normaalivuosina havaittua määrää. Todellinen poikaskuolleisuus selvinnee vasta alkukesällä, mutta ilahduttavan suuri osuus kuuteista näyttää selvinneen niiden kannalta vaikeasta talvesta. Poikkeukselliseen apukinosten kasaamiseen osallistunutta vapaaehtoisten joukkoa ohjasivat Metsähallituksen suojelubiologit ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä Saimaannorppa-LIFE-projektin tuella.

– Apukinosten luominen tunnetuille synnytyspaikoille on poikkeuksellinen ja jopa kansainvälisesti uusi suojelukeino. Aiemmat tutkimukset antoivat olettaa, että juuri lisääntyvät naaraat hakeutuivat ensimmäisenä apukinoksiin. Tästä ei kuitenkaan ollut varmuutta, koska jokainen norppa pyrkii kaivamaan itselleen talviseksi lepopaikaksi lumipesän. Apukinoksiin syntyneet 50 kuuttia osoittivat menetelmän toimineen, jopa odotettua paremmin, iloitsee Metsähallituksen luontopalvelujen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Suomalaisilla on vankka halu säilyttää saimaannorppa – Vapaaehtoisten kinoskolaajien laaja joukko kertoo suomalaisten vankasta halusta säilyttää saimaannorppa. Vastaavasti monet kalastajat ovat luopuneet norpalle vaarallisesta verkkokalastuksesta ja käyttävät muita pyyntikeinoja kalastukseen. Toivomme, että nyt keinokinoksiin syntyneet kuutit selviäisivät ensimmäisestä kriittisestä elinvuodestaan hengissä, toteaa WWF Suomen osalta Etelä-Saimaan pesälaskennoista vastaava Ismo Marttinen.

Vuonna 2014 syntyneiden poikasten havaittu määrä Saimaan vesialueittain Laskennan mukaan Pihlajavesi ja Haukivesi ovat edelleen tärkeimpiä norpan lisääntymisalueita. Niillä havaittiin jälleen pääosa kuuteista.

Vesialue: poikaset Pyhäselkä–Jänisselkä: 0  Orivesi: 1   Pyyvesi–Enonvesi: 2   Kolovesi: 1 Joutenvesi: 4   Haukivesi: 17  Pihlajavesi: 19  Puruvesi: 0   Tolvanselkä–Katosselkä: 4   Luonteri: 1   Lietvesi: 1   Petraselkä–Yövesi: 2   Suur-Saimaa: 1   Yhteensä: 53 

Lisätietoja:

Metsähallitus:  Suojelubiologi Tuomo Kokkonen, puh. 0205 64 5910     Ylitarkastaja Tero Sipilä, puh. 0400 659 668 WWF Suomi:   Ismo Marttinen, puh. 050 434 9591