Öljyala: Liikenneverkkoselvitys vaatii perusteellista arviointia

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään selvityksen liikenneverkon kehittämisestä. 

-Selvitys sisältää runsaasti yksityiskohtia, joihin tulee tutustua perusteellisesti. Keskusteluissa pohditaan varmasti ehdotettua mallia monelta eri kannalta ja arvioidaan sen järkevyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Nythän ei ole vielä päätetty mitään, toteaa Öljy- ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helena Vänskä.

-Malliin sisältyy veronkevennyksiä, muun muassa ehdotus hienoisesta kevennyksestä polttoaineveroihin. Toisaalta autoilijoille tulisi tienkäytön vuosimaksu. Ensivaikutelman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät autoilijoiden kokonaiskustannukset ainakaan alenisi. Autoveron poistohan hyödyttäisi vain niitä, jotka olisivat ostamassa uutta autoa, toteaa Vänskä.

-Suomessa on melko vanha autokanta, ja autoveron poistolla voitaisiin nopeuttaa autokannan uusiutumista. Tämä kysymys voitaisiin kuitenkin ratkaista erikseen, eikä sitä ole välttämätöntä kytkeä liikenneverkkohankkeeseen, painottaa Vänskä.

-Minä tulkitsen ehdotuksen niin, että ministeri Anne Berner ei ole tyytyväinen nykyiseen malliin rahoittaa tienpito budjetin kautta. Ehdotuksella tavoitellaankin tierahoituksen merkittävää nostoa, mikä toteutettaisiin kansalaisilta suoraan kerättävällä maksulla. Vaikka esityksen tavoitteena on liikenteen kokonaiskustannusten pitäminen ennallaan, yksittäiset kansalaiset vaikuttaisivat kuitenkin olevan hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään veroetujen ja uusien maksujen kannalta, Vänskä pohtii.

Polttoaineverotus on kaiken kaikkiaan merkittävä tulolähde valtiolle. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa. Tähän määrään suhteutettuna liikenneverkkoselvityksessä ehdotettu 200 miljoonan euron veronalennus ei olisi merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden alussa toteutetut, yhteensä noin 100 miljoonan euron veronkorotukset merkitsevät valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.