”Metsäteollisuus on ollut alusta alkaen keskeinen tekijä sopimustoiminnassa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimusjärjestelmät ovat erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä valtion ja yritysten välillä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Energiatehokkuussopimuksissa osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä elinkeinoelämän liitot. Uudella sopimuskaudella Metsäteollisuus ry hallinnoi koko toimialan sopimustoimintaa. Puutuoteteollisuudella on oma toimialaohjelmansa ja energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma jaetaan Metsäteollisuus ry:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton energiavaltaisen teollisuuden kesken.

”Nykyisen sopimuksen piirissä olevasta teollisuuden energiankäytöstä on metsäteollisuuden osuus yli puolet. Vaikka energiatehokkuus on metsäteollisuudessa jo hyvällä tasolla, sopimuksen myötä sitä parannetaan jatkossa entistäkin määrätietoisemmin”, lisää Jaatinen.

Metsäteollisuus energiatehokkuuden kärkijoukoissa

Motivan ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa päättyvällä energiatehokkuussopimuskaudella on energiavaltainen teollisuus tehostanut toimintaansa noin 8,5 terawattituntia vuosittain. Metsäteollisuuden osuus on siitä noin puolet. Tämä vastaa 220 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Metsäteollisuuden ympäri Suomea sijaitsevat tuotantolaitokset ovat merkittäviä myös lähiseutunsa energiantuottajana – ne esimerkiksi myyvät bioenergiaa kaukolämpönä paikallisille toimijoille.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.