METO: Metsäalan ja EU:n suhde arvioitava uudelleen

"Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta koskee myös metsäalaa", sanoo METO – Metsäalan Asiantuntijat ja LUVA - Luonnonvarat ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand. – Nyt on syytä miettiä myös metsäalan näkökulmasta, miksi Euroopan Unioni on olemassa.

Nystrandin mukaan suomalainen metsäteollisuus on jo ehtinyt huolestua siitä, mitä brexit tarkoittaisi metsäteollisuuden viennille. Britannia on kuitenkin alan toiseksi suurin markkina-alue.

- Ainakin heti Britannian kansanäänestyksen jälkeen oli julkisissa kannanotoissa paljon kommentteja siitä, että EU:n jäsenmaiden pitää nyt arvioida uudelleen, mikä on unionin rooli ja asema tulevaisuudessa. Toivottavasti nämä asiat eivät unohdu nyt, kun aikaa järkytyksestä kuluu. Uudelleen arviointi olisi minusta metsäalalle enemmän kuin tervetullut, Nystrand muistuttaa.

Talousunionista on maiden yhteispäätöksillä kehittynyt vuosien varrella monen politiikka-alueen organisaatio. Alueita on paljon ja näyttää tulleen lisää koko ajan.

- Unionia kuvataan usein rauhan hankkeena, jossa ihmisten, tavaran, palveluiden ja rahan vapaa liikkuvuus on keskeinen asia. Näitä Euroopan Unionin keskeisiä asioita on kuitenkin käytetty perusteluina aika laveasti, kun jäsenmaat ovat jatkuvasti lisänneet EU:n toimivalta-alueita. Vai ovatko EU:n perusarvot aina edes tulleet mieleen?

Nystrand toteaa, että muodollisesti metsätalous ei edes kuulu EU:n toimivallan piiriin. Tämä on kuitenkin vain teoriaa. Jäsenmaiden metsäsektorit ovat täysin EU:n vaikutusvallan piirissä. Se taas perustuu EU:n toimivaltaan muilla alueilla, kuten ympäristö, ilmasto, energia, maatalous ja maaseutu, alueet ja kilpailu.

- Tämä on johtanut siihen, että metsäala toimii EU:ssa koko koneistolla, virkamiehistä lobbareihin, vaikka sitä ei virallisesti edes ole. On olemassa jopa EU:n metsästrategia. Olen itse nähnyt tämän koneiston erityisen läheltä toimiessani kahdeksan vuoden ajan Euroopan metsäasiantuntijoiden puheenjohtajana, Nystrand sanoo.

- Metsäalan mukaan vetäminen EU:n säännöstöön mutkien kautta on todella merkittävä vain muutamalle unionin maalle, joissa metsäalan merkitys on suuri. Yli kahdellekymmenelle maalle asia ei liene niin tärkeä. Kaksi kolmasosaa metsistä keskittyy kuuteen jäsenvaltioon eli Suomeen, Ruotsiin, Itävaltaan, Puolaan, Saksaan ja Ranskaan. Nähdäkseni yhteistä linjaa metsäasioista on vaikea löytää jopa näiden valtioiden välillä. Pohjoisen ja etelän painotukset ovat erilaiset. Aika usein jää myös kaipaamaan jopa Suomen ja Ruotsin parempaa yhteistyötä.

Nystrandin mielestä myös metsäalan olisi todella aika miettiä, miksi Euroopan Unioni on olemassa ja lähteä rakentamaan unionia, joka ratkaisee isoja rauhaan ja ihmisten sekä rahan vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä asioita.

- Uskon, että aika moni toimivalta-alue nykyrakenteessa ei täyttäisi kriteereitä, kun toivon mukaan ”uutta unionia” lähdetään rakentamaan. Tähän muutokseen pystyvät kuitenkin vain jäsenmaiden johtajat. Käsitykseni mukaan EU:n koneiston sisältä muutoshaluja ei ole, koska hiekkalaatikon pienentyessä leikkitilaa ei kaikille riitä.