Hengenvaarallista työtä tekevät metsänvartijat työskentelevät usein ilman vakuutusta31.07.2016 8.58
Maailman metsänvartijoiden päivän kunniaksi tänään 31. heinäkuuta julkaistun selvityksen mukaan viimeisen vuoden aikana kuolleista metsänvartijoista 42 prosenttia joutui salametsästäjien ja 17 prosenttia villieläinten tappamiksi. Menneen vuosikymmenen aikana työtehtävissä on kuollut yli 1000 metsänvartijaa. Vaarallisesta työstään huolimatta 35 prosenttia valtioille työskentelevistä metsänvartijoista on kokonaan vailla henkivakuutusta. Ilman sairausvakuutusta työskentelee 20 prosenttia ja ilman pitkäaikaisen työkyvyttömyyden suojaa jopa 45 prosenttia metsänvartijoista. "Maailman metsänvartijoiden päivänä kunnioitamme kaikkia urheita metsänvartijoita, ja etenkin heitä, jotka ovat menettäneet henkensä suojellessaan puolestamme maailman uhanalaisia lajeja ja villiä luontoa”, kommentoi IRF:n puheenjohtaja Sean Willmore. Salametsästys on yhä useammin järjestäytyneiden organisaatioiden käsissä, mikä kasvattaa vartijoiden uhkaa joutua vaarallisiin tilateisiin. “Metsänvartijat ovat uhanalaisten lajien ensi käden suojelijoita. Heidän roolinsa korostuu nyt, kun villieläimiin kohdistuvat rikokset ovat kasvussa. Valtioiden tulee välittömästi vastata huolestuttavaan tilanteeseen tarkastamalla metsänvartijoidensa vakuutukset ja takaamalla myös määräaikaisille työntekijöille riittävän suojan, sillä he kohtaavat työssään aivan samat vaarat”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. WWF:n ja Aasian metsänvartijayhdistyksen tilaamasta raportista ilmenee, että tilanne on heikoin Afrikassa ja Aasiassa, joissa kirjattiin yli 90 prosenttia viimeisen vuoden metsänvartijakuolemista. Kummassakin maanosassa puolet tarkastelluista metsänvartijoista työskenteli ilman henkivakuutusta ja yli puolet ilman pitkäaikaisen työkyvyttömyyden suojaa. Raportista selviää myös, että 38 prosenttia tarkastelluista valtioista – mukaan lukien puolet Afrikan ja Aasian valtioista – palkkasi metsänvartijoita määräaikaisin sopimuksin ilman minkäänlaista vakuutusta. Valtaosassa maista vastanneet myös pitivät metsänvartijoiden vakuutussuojaa heikompana kuin muilla samankaltaisilla aloilla, kuten poliisilla, armeijahenkilökunnalla, rannikkovartiostolla ja palomiehillä. Raportissa vedotaan hallituksiin ja kansalaisjärjestöihin, jotta ne ryhtyisivät pikaisiin toimiin metsänvartijoiden työolojen parantamiseksi. Erityisesti kansalaisjärjestöjen tulisi tehdä aiheesta syventävää tutkimusta, pyrkiä vaikuttamaan hallituksiin, tukea metsänvartijayhdistyksiä ja tehdä yhteistyötä yksityisen vakuutussektorin kanssa vakuutussuojan saamiseksi metsänvartijoille. ”Lisäksi metsänvartijoille tulee tarjota koulutusta ja parhaat saataville olevat työvälineet, jotta he voisivat tehdä työnsä niin turvallisesti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Siten meidän ei tarvitsisi surra niin monen metsänvartijan kuolemaa joka vuosi. Siksi myös WWF Suomi tulee metsänvartijoiden arvokasta työtä kehitysyhteistyövaroin muun muassa Nepalissa ja Bhutanissa”, Liisa Rohweder sanoo. Myös kaksi aikaisemmin tänä vuonna julkaistua kyselytutkimusta paljastavat, kuinka vaarallista metsänvartijana työskentely on Afrikassa ja Aasiassa. Tutkimukseen osallistuneista metsänvartijoista 73 prosenttia kertoi joutuneensa työssään hengenvaaralliseen kohtaamiseen salametsästäjien tai villieläinten kanssa. Huolestuttavat 66 prosenttia sanoi, että heiltä puuttuu sopivat varusteet turvallisuutensa takaamiseksi, ja 45 prosenttia koki saamansa koulutuksen riittämättömäksi. Lisätietoja: Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi Liitetiedostot
|
