Komission ilmastoavaukselta odotetaan hiilensidontaa ylläpitäviä toimia24.07.2016 3.20
MTK toivottaa maankäyttösektorin tervetulleeksi osaksi ilmasto- ja energiapolitiikkaa, mikäli se sisältää metsien ja viljelymaan kestävä hoidon ja käytön sekä aidon hiilensidonnan luonnontieteellisin perustein. Tämä ei käynyt riittävästi ilmi komission esityksessä 20. heinäkuuta, jolloin se linjasi hiilinielujen roolin osaksi ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita vuodelle 2030. Samalla komissio asetti äärimmäisen kovan tavoitteen Suomen ei-päästökauppasektorille (39 %) ja antoi varsin alhaisen sektoreiden välisen joustomahdollisuuden (4,5 Mt CO2-ekv) verrattuna hiilensidonnan mahdollisuuksiimme. Komission esityksen mukaan Pariisissa annettu lupaus EU:n 40 %:n kasvihuonekaasujen vähennyksestä 2030 mennessä tarkoittaa Suomelle päästökaupan ulkopuoliselle sektorille 39 %:n tavoitetta, johon maatalous kuuluu. On riski, että tavoite vie maataloustuotantoa maihin, jossa ruuan tuotantomenetelmät eivät ole yhtä kestäviä kuin Suomessa. MTK muistuttaa, että ilmastonmuutoksen nopea torjunta vaatii paitsi kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä myös ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin aktiivista sidontaa. MTK tähdentää, että Suomen erityispiirteet sitoa hiilidioksidia ilmakehästä hyvällä metsien ja viljelymaan hoidolla on keskeistä ilmastotyötä, joka komission tulisi nähdä paremmin. Vain aito ja aktiivinen hiilensidonta eli sadontuotto on hiilidioksidin sidontaa, eikä pinta-alaperusteisuus. - Päästöjä on vähennettävä mutta myös kasvien hiilidioksidin sidonta on otettava tasapainoisesti huomioon, muistuttaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Hiilensidonta vaatii ylläpitäviä toimia, hoitoa ja biomassojen käyttöä. - Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kaikki keinot hyödyntää mahdollisuutensa ilmastotalkoissa. Linjaus kestävän metsätalouden hiilensidonnasta ilmastotyönä olisi osoitus maailmalle metsien merkityksestä ja avaisi tietä biomassoihin perustuvaan hyvinvointiin, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Biomassan kasvun ja hiilensidonnan yhteys loisi kannusteita myös peltomaan satojen merkitykseen sekä nurmien keskeiseen rooliin osana viljelykiertoa. Maatalouden kasvihuonekaasut metaani ja dityppioksidi jatkavat maatalouden päästövähennysten indikaattoreina. Näillä kaasupäästöillä on kuitenkin vahva yhteys luonnon omiin prosesseihin eikä niitä voi vähentää kuten piipputeollisuuden, jolle päästökauppa antaa suuremman liikkumavaran, toteaa Pietola. Maatalouden suuri mahdollisuus on metsien tavoin hiilidioksidin sidonnassa ja varastoinnissa maaperään, muistaen että biomassan kasvu edellyttää käyttöä eli sadonkorjuuta tietyn väliajoin, MTK muistuttaa. Lisätietoja
|
