Digitaalisissa metsänomistajapalveluissa piilee kansantaloudellinen mahdollisuus - "Joka viidennellä metsätilalla ei ole tehty mitään 30 vuoteen"01.07.2016 15.00
Suomalaiset metsänomistajat ovat omaksuneet varsin hyvin digitalisaation mukanaan tuomat uudenlaiset palvelut ja käyttävät niitä metsäomaisuutensa hoitamisen tukena, mutta edelleen osa metsänomistajista laiminlyö omistamiaan tiloja. Tiedon yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa tekemässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suomalaiset metsänomistajat käyttävät erilaisia metsänomistajille suunnattuna palveluita. Tiedon ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin muun muassa digitaalisten palveluiden käyttöä suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 13 533 suomalaista metsänomistajaa. Valtaosa (72,9 %) kaikista vastaajista kertoo käyttäneensä metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja. Yksi viidestä (20,4 %) vastaajasta on käyttänyt digitaalisia palveluita yli kymmenen kertaa viimeisen vuoden aikana. ”Suomalaiset ovat varsin tottuneita hoitamaan esimerkiksi pankkiasioitaan verkkopalveluiden kautta, ja muunkinlainen sähköinen asiointi on jatkuvassa kasvussa. Digitaaliset palvelut ovat tulleet myös metsänomistajien saataville viime vuosina. Verkkopalveluiden tavoitteena on helpottaa metsänhoitoa tarjoamalla reaaliaikaista ja läpinäkyvää tietoa sekä väylän suunnitella ja toteuttaa tarvittavia metsänhoitotoimenpiteitä nopeasti”, kertoo johtaja Jaakko Kuusisaari Tiedon metsäteollisuuden toimialayksiköstä. Digitaalisilla palveluilla tavoitetaan passiivisemmatkin metsänomistajat Metsänomistajuus on muuttunut viime vuosina yhteiskunnallisten trendien mukaisesti: metsänomistajat ovat yhä useammin kaupunkilaisia, eläkeikäisiä ja naisia. Yli puolet (55,8 %) metsänomistajista asuu nykyään kaupungeissa tai muilla taajama-alueilla. Metsänomistajuuden kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että metsäomaisuus saattaa sijaita kaukanakin asuinpaikasta. Useimmilla (51,5 %) metsänomistajilla on kuitenkin edelleen alle 50 kilometriä kotoa metsätilalleen, mutta varsin suuri osa (14,1 %) asuu yli 300 kilometrin päässä palstastaan. Suuri etäisyys metsätilan ja kotipaikan välillä on perinteisesti tuonut haasteita metsänhoitoon ja mahdollisesti aiheuttanut laiminlyöntejäkin. Tutkimuksen perusteella valtaosa (65,0 %) suomalaisista metsäomistajista kuuluu inaktiivisten ryhmään eli hoitaa metsiään harvemmin kuin kuukausittain. Aktiivisia metsänomistajia, jotka hoitavat metsiinsä liittyviä asioita viikoittain, on noin kymmenesosa (9,3 %) kyselyyn vastanneista. Inaktiivisuus ei kuitenkaan nykyään tarkoita hoitamatta jättämistä, sillä tutkimuksessa selvisi, että valtaosa (67,3 %) inaktiiviseksi lukeutuvista metsänomistajistakin on käyttänyt metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita. Lisäksi lähes yhtä monella (69,4 %) inaktiivisista metsänomistajista on hoitosuunnitelma tehtynä kaikille omistamilleen metsille. ”Verkkopalveluiden etuna on niiden helppous ja tasapuolisuus, kun tieto on vain parin klikkauksen päässä. Samalla kuitenkin kilpaillaan kuluttajien ajasta, sillä ympäröivä maailma on täynnä informaatiota. Digitaalisten metsänomistajapalveluiden tulee siis tarjoa informaatiota kiinnostavalla tavalla”, jatkaa Kuusisaari. Digitalisaatio valjastaa metsät hyötykäyttöön Suomen metsistä noin kolme neljäsosaa on yksityisessä omistuksessa, mikä on maailman mittapuulla korkea luku. Suomen Metsäkeskuksen tilastojen mukaan Suomessa noin joka viidennellä metsätilalla ei ole kuitenkaan tehty mitään 30 vuoteen. Ilman tarvittavaa tietoa metsäomaisuuden taloudellisesta tai ympäristöllisestä potentiaalista on hankala tehdä metsää koskevia päätöksiä. ”Metsän unholaan jättäminen ilman tietoista päätöstä on sama kuin jättäisi omakotitalonsa hoitamatta; molempien kunto ja arvo laskevat nopeasti”, toteaa Metsäkeskuksen metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen. ”Digipalveluiden avulla metsänomistaja saa nopeasti käsityksen metsänsä hoito-, hakkuu- ja luontokohteista sekä metsänsä tarjoamista mahdollisuuksista. Tällöin metsänomistaja tekee tietoisia päätöksiä omien tavoitteidensa pohjalta. Digitaaliset palvelut helpottavat metsän hoitotoimenpiteitä ja mahdollistavat esimerkiksi harvennushakkuiden suunnittelun”, jatkaa Iittainen. Uusia digipalveluita on jo saatavilla. Tieto oli rakentamassa Metsä Groupin sähköisen puukaupan alustaa Metsäverkkoa. |
