Kirjanpainajien parveilu on ollut runsasta ja normaalia aikaisempaa - kuusipuutavara mahdollisimman nopeasti pois metsästä

Kirjanpainajien parveilu alkoi tänä keväänä normaalia aikaisemmin jo toukokuun alussa. Kirjanpainajien lisääntymisen estämiseksi kuusipuutavara ja vaurioituneet kuuset on syytä poistaa metsästä mahdollisimman pian.

(kuva: Kirjanpainaja. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.)

Parveilu on ollut voimakasta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa Sastamala–Pälkäne–Varkaus–Kitee-linjalle saakka. Tällä alueella on ennakoitavissa, että kirjanpainajat saattavat iskeytyä alttiimmilla alueilla myös terveisiin kuusiin.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien kannan runsautta 37 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kirjanpainajien määrä on edelleen korkealla erityisesti Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa, Hämeessä ja Pirkanmaan eteläosassa. Kirjanpainajia voi olla runsaasti myös alueilla, joissa ne ovat päässeet lisääntymään viime vuosien myrskyjen vaurioittamissa kuusissa. Kirjanpainajakannan ollessa korkealla tuholaiset voivat iskeytyä eläviin kuusiin, erityisesti kuivuuden heikentämiin puihin.

Kuusipuutavara mahdollisimman nopeasti pois metsästä

Kuusitavarapinot ja tuulen kaatamat kuuset ovat tuholaisten ensimmäiset iskukohteet. Niiden käsittelyä pitää kiirehtiä. Puut tulee kuljettaa pois metsistä ja tienvarsilta ennen uuden sukupolven poistumista kuoren sisältä. Näin kirjanpainajat jälkeläisineen saadaan kuljetettua puiden mukana pois metsistä. Tänä kesänä metsätuholaissa määrätyt viimeiset päivämäärät kuusipuutavaran ja vaurioituneiden kuusten poistamiseen eivät välttämättä ole riittäviä kirjanpainajien lisääntymisen estämiseksi.

Pystymetsässä kannattaa tarkkailla erityisesti varttunutta kuusikkoa, johon aurinko pääsee paistamaan vapaasti. Aurinkoisilla paikoilla puiden vastuskyky voi heikentyä. Vaaravyöhykkeessä ovat tukkipuun kokoiset kuuset, joissa nilakerros on riittävän paksu. Kirjanpainajan valloittamat pystypuut voi tunnistaa puun tyvelle varisseesta ruskeasta purusta ja rungolla olevista millimetrin kokoisista rei’istä. Havainnon voi varmistaa vuolemalla puun pinnasta kaarnan pois nilakerrokseen asti, jolloin kirjanpainajan syömäkuvio paljastuu. Hakkuu minimoi vahingot. Hakkuiden laajuus pitää harkita tapauskohtaisesti.

Jos puut ovat kuolleet pystyyn ja kaarna irronnut, ei niiden poistamisella ole enää vaikutusta kirjanpainajan lisääntymiseen. Puut voi jättää vaikkapa metsäluontoa monipuolistamaan. Myös kirjanpainajan luontaiset viholliset voivat lisääntyä jo kuolleissa puissa.