Bioenergian kestävyys puhututtaa Euroopassa

Samaan aikaan, kun bioenergian käyttö on kasvanut vahvasti, on bioenergian kestävyyttä ja riittävyyttä kyseenalaistettu. EU-komissio valmistelee mahdollista lainsäädäntöä, jonka avulla bioenergian kestävä käyttö halutaan varmistaa. Kestävyystyössä Suomi on erinomainen esimerkki. Samoin olemme suhteellisesti suurimpia häviäjiä, jos EU:sta tulee sellainen kestävyysjärjestelmä, joka haittaa bioenergian käyttöä merkittävästi.

Mistä huoli nousee?

EU-päätöksenteossa on monesti ollut huoli siitä, että yhteisön politiikalla olisi negatiivisia vaikutuksia kehitysmaissa. Biomassan tuonti EU:n ulkopuolelta on kasvanut ja useissa biomassaltaan köyhemmissä EU-jäsenmaissa suunnitelmat perustuvat käytön kasvu tuontiin. 
Tosin tuonnin osuus on vain 3 % koko EU:n bioenergian käytöstä. Ja biomassaa tuodaan Pohjois-Amerikan teollistuneista maista. Niissä oma käyttö muun muassa paperiteollisuudessa on vähentynyt ja laajoilla alueilla on metsätuhoista kärsineitä muuhun jalostukseen kelpaamatonta puuta.
Komissiolla on EU:ssa lainsäädännön tekoaloite. Komissio valmisteli lainsäädäntöä jo vuonna 2013, mutta veti esityksen jo luonnosvaiheessa takaisin. Luonnoksen ja komission muun viestinnän perusteella voidaan listata keskeisimmät huolenaiheet bioenergian kestävyydestä:
•    metsänhoidon kestävyys: kuinka metsän uudistaminen, luonnon monimuotoisuus sekä maaperän ja vesien kunto varmistetaan bioenergian käytön yhteydessä
•    bioenergian tuotannon ja käytön päästöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä verrattuna fossiiliseen verrokkiin eli koko ketjun välillisten päästöjen huomioiminen
•    polton ilmapäästöjen kontrollointi ja vähentäminen
•    ilmasto-, monimuotoisuus ja sosiaalisesta näkökulmasta epäsuotuisan maankäytön muutoksien ehkäisy, mikä tarkoittaa esimerkiksi metsien raivaamista pelloksi tai hakkuiden jälkeinen aavikoituminen
•    Biomassaraaka-aineen käytön kaskadisuus eli kuinka tehokkaasti biomassa käytetään ja kierrätetään ennen energiakäyttöä
•    Biomassan energiakäytön tehokkuus eli polton energiatehokkuus
•    Hiilineutraalisuus eli sen varmistaminen, että bioenergian käyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidin pitoisuutta

Bioenergian käyttö ei ole heikentänyt metsävarojen määrää

Maailmassa bioenergia kattaa 14 % kokonaisenergian tarpeesta. EU:ssa bioenergia vastaa lähes 65 % EU-maiden uusiutuvasta energiasta ja yli 9 % kokonaisenergiasta. Suomessa bioenergian osuus on uusiutuvasta energiasta noin 80 % ja 25 % kokonaisenergiasta. Jo vuonna 2013 bioenergia kattoi yli puolet EU:n vuodelle 2020 asetetusta tavoitteesta. 
 
 
 
Viime vuosikymmeninä euroopan metsävarat ovat voimakkaasti kasvaneet; huolimatta samaan aikaan lisääntyneestä bioenergiasta. Sama tilanne on Pohjois-Amerikassa, mistä tuodaan kasvavassa määrin pellettiä Eurooppaan. Pellettiä on tuotu Yhdysvalloista enintään 4 miljoonaa tonnia viime vuonna. Kymmenessä vuodessa metsien kasvu on lisääntynyt 100 Mm3 (830  930 Mm3) ja käyttö laskenut yli 100 Mm3 (560  450 Mm3).

Keskustelun monta tasoa

Siinä missä metsäntutkija pitää tärkeänä, että kestävä metsien kasvu puukuutioina ja metsäalana on turvattu riittävällä riskikertoimellakin, asettaa ekologi luonnon monimuotoisuuden reunaehdot ohjaavammaksi. Molempia näkökulmia tarvitaan määrittelemään metsien käytön kestävyys laajemmin ja bioenergian kestävyys osana käyttöä. 
Ilmastotutkijoilla taas eroja voi olla aikakäsityksessä. Eri lailla ajattelevat tutkijat käyvät keskustelua siitä, että onko nollakohta siinä, kun puu alkaa kasvaa ja sitoa hiiltä ilmasta vai siinä, kun puu palaessaan päästää hiilen ilmakehään.
Toinen vedenjakaja liittyy siihen, että tuleeko hiilen kiertoa tarkastella yhden puun tai metsäalan näkökulmasta vai laajemman alueen, kuten maan tilannetta seuraamalla. Kasvavan puusto määrä Suomessa, EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa on viimeiset vuosikymmenet koko ajan kasvanut, vaikka puuta käytetään monella tavalla, lisääntyvästi bioenergiaksikin. 
 
 
 
Ja saako metsiä käyttää hetkellisesti jopa yli vuotuisen kasvun, jos sillä vähennetään fossiilisista polttoaineista bioperäiseen hiilenkiertoon tulevan hiilen määrää?
Tasapaino löytyy todennäköisesti tietylle aikavälille lasketun hiilen kokonaissidonnan, puutuotteisiin pidempään sitoutuneen hiilen ja sivutuotteina käytetyn sekä kasvua nopeuttavan harvennuspuun bioenergian käytön leikkauspisteestä.

Lainsäädäntöä ja kestävyysjärjestelmiä jo käytössä

Kestävyyskeskustelussa jää helposti muistamatta, että bioenergian kestävyyttä koskevaa lainsäädäntöä on jo olemassa.
Nestemäisten polttoaineiden osalta kestävyys otettiin vuonna 2009 mukaan uusiutuvan energian RES-direktiiviin. Nestemäisiä polttoaineita tuottavien yritysten pitää varmistaa melko raskaallakin tavalla raaka-aineiden alkuperä ja direktiivin vaatimusten täyttyminen.
Vuonna 2015 nestemäisten polttoaineiden kestävyysvaatimuksia tiukennettiin vielä ILUC-direktiivillä. Tällä haluttiin varmistaa, että polttoaineiden tuotantoon käytettävien kasvien viljely ei syrjäytä ruoan tuotantoa. 
Metsien monimuotoisuutta koskevaa lainsäädäntöä on useissa EU:n direktiiveissä, joita on Suomessa laitettu käytäntöön luonnonsuojelu-, metsä- ja erämaalaeilla.
Puun alkuperää varmistava EU:n puutavara-asetus varmistaa myös tuontipuun osalta, että puu on laillisesti hankittua.
Lainsäädännön lisäksi metsien kestävyyttä kokonaisuutena varmistaa vapaaehtoiset, mutta laajasti käytössä olevat PEFC- ja FSC-metsäsertifioinnit. Niillä voidaan seurata kriteerien indikaattorien avulla kehitystä ja muokata vaatimuksia tarpeen mukaan. Esimerkiksi kansainväliseen PEFC:hen ollaan valmistelemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän seurantaa uutena elementtinä.
Kansainvälisessä kaupassa voidaan käyttää sertifikaattien lisäksi ISO:n bioenergian kestävyys standardia.

Bioenergia ry kannattaa bioenergian kestävyyden varmistamista

EU komission konsultaatio bioenergiapolitiikasta päättyi toukokuun alussa. Bioenergia ry jätti myös vastauksensa. 
Bioenergia ry:n mukaan on hyvä, että bioenergian kestävyys varmistetaan ja että varmistamiseen saadaan yhtenäinen tulkinta Euroopan unionissa. Yhdistys toivoo, että kestävyysjärjestelmä on biomassan loppukäytöstä riippumatonta. Kestävyysjärjestelmä ei saa kohtuuttomasti lisätä yritysten hallinnollisia kustannuksia. Yhdistys muistuttaa, että biomassan käytön päästöt on huomioitava IPCC:n ohjeiden mukaisesti maankäyttösektorilla korjuun yhteydessä ja polton nollapäästöisyyden tulee jatkua.