Metsähakkeen kysyntä kääntymässä takaisin nousuun Länsi-Suomessa

Suomen uusiutuvasta energiasta 80 prosenttia tuotetaan metsähakkeella ja puunjalostuksen sivutuotteilla.

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kuitenkin väheni vuonna 2015. Hakkeen käytön laskuun oli useita syitä, kuten alentunut sähkön hinta, leudot talvet ja matala päästöoikeuden ja hiilen hinta. 

Etenkin läntisessä Suomessa tilanne on nyt muuttumassa. Naantaliin ja Raisioon on rakenteilla suuret bioenergialaitokset, jotka käyttävät haketta lämmön- ja sähköntuotantoon. Laitokset valmistuvat vuoden 2017 aikana. 

- Tämä helpottaa merkittävästi energiapuun menekkiä Lounais-Suomen alueella. Vaikutukset ulottuvat siirtymänä kauemmaksikin. Kaiken kaikkiaan energiapuumarkkinoiden odotetaan virkistyvän tulevana syksynä kysynnän kasvun ja fossiilisten polttoaineiden hinnan kohoamisen myötä, kertoo biotalouden ja bioenergian asiantuntija Juha Viirimäki Suomen metsäkeskuksen läntiseltä palvelualueelta.

- Länsi-Suomen puumarkkinoihin vaikuttaa myös Äänekosken Biojalostustehtaan käynnistyminen vuonna 2017. Se nostaa kuitupuun kysyntää ja tätä kautta helpottaa myös alueen pienpuumarkkinoita, Viirimäki sanoo.

Metsä kiittää

Metsähakkeen energiakäytön lisääminen on myös metsien hoidon ja kasvun hyödyntämisen kannalta tavoiteltavaa, kun toimitaan kestävyyskriteerien mukaan. 

Talousmetsien käytössä on mahdollista saavuttaa optimaalinen hiilensidonta, kun metsänhoidolla varmistetaan metsän hyvä kasvu ja metsistä korjattava puuraaka-aine käytetään korvaamaan fossiilista energiaa.

Metsäenergian ilmastomuutosta ehkäisevä vaikutus perustuu fossiilisten polttoaineiden, hiilen ja öljyn korvaamiseen biomassalla, jonka sisältämä hiili on jatkuvassa kierrossa kasvillisuuden ja ilmakehän välillä. Ensiharvennusten pienpuu ja hakkuutähteet ovat luonnossa nopeasti hajoavia, joten niiden merkitys hiilivarastona on lyhytaikaisempi verrattuna hitaasti hajoavaan kantobiomassaan.

Metsänomistajille lisätuloja

Metsänomistajille metsälähtöisen energiatuotannon lisääminen tarjoaisi lisätuloja ja kannattavuutta nuorten metsien kasvatukseen. Tällä hetkellä kiireellistä ensiharvennusta jää tekemättä pienpuun heikon kannattavuuden vuoksi.

Nuorten metsien hoidon tehostaminen on avainkysymys tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien turvaamiseen ja laadukkaan raaka-aineen tuottamiseen metsäteollisuudelle.

Energiatehokkuus on päästöjen hallintaa

Hakkeen ja puupelletin käytön lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia etenkin Etelä-Suomessa, missä on runsaasti pk-yritysten ja teollisuuden toimitiloja. Lämmöntuotannon liittäminen osaksi muuta kiinteistöjen huolto- ja etävalvontaa voi tuoda uusia asiakkuuksia lämpöyrittäjäpalveluita tuottaville yrityksille.

Metsähakkeen jalostusarvoa nostaa puun myyminen lämpö- ja sähköenergiana tai jalostamalla metsähakkeesta neste- tai kaasumaisia biopolttoaineita. Yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa käytetyn polttoaineen energiasisällöstä saadaan 2/3 lämpöä ja 1/3 sähköä eli hyötysuhde on korkea. Lämpölaitosten energiatehokkuutta on monissa kohteissa parannettu hukkalämmön talteen ottavalla ja hiukkaspäästöjä keräävällä savukaasupesurilla.