Työryhmä: Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisestä hyötyy koko Suomi11.01.2013 9.48
Koko Suomi hyötyy, jos Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti alueen erityispiirteiden ja vahvuuksien pohjalta. Käytännön toimet alueen kehittämiseksi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti puheenjohtajansa kansanedustaja Jouni Backmanin johdolla loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle 11. tammikuuta. Työryhmän 36 esitystä jatkotoimiksi ja pilottihankkeiksi alueella perustuvat sen kesällä 2012 tekemiin linjauksiin. Koko maan tulevalle kehitykselle on tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomessa panostetaan alueen erityispiirteisiin perustuviin olosuhteisiin ja osaamiseen, joita ovat: - arktinen osaaminen ja matkailun kehittäminen (erityisesti kestävä matkailu) - luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen - puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia - ympäristön ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa ja luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan nykyistä parempi yhteensovittaminen - maailmanluokan osaamisen kehittäminen alueen keskeisillä osaamisaloilla - hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa - Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen Arktinen osaaminen entistä kokonaisvaltaisemmaksi, puuosaamisesta Itä-Suomen valtti Arktisen osaamisen hyödyntämiseksi työryhmä esittää käynnistettäväksi laaja-alaista Arctic Innovation -ohjelmaa yhteistyössä alueen yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Itä-Suomen yliopistosta voitaisiin kehittää kansainvälinen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiokeskittymä. Varkauteen rakennettua biojalostuksen tutkimusympäristöä voitaisiin hyödyntää selvittämään puulle uusia käyttö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Venäjän tuntemus alueen kehittämisen kulmakiviä Venäjän merkitystä elinkeinotoiminnassa työryhmä hyödyntäisi nykyistä paremmin. Sekä matkailun että muun yritystoiminnan kehittämiseksi pitäisi panostaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamiseen sekä liiketoimintaosaamisen nykyistä kattavampaan hallintaan. Työryhmä kiinnittää huomion myös venäjänkielisten maahanmuuttajien työllistämiseen. Matkailu- ja kulttuuritapahtumista pilottihankkeita Matkailun asemaa maan elinkeinopolitiikassa olisi työryhmän mukaan vahvistettava. Tämä edellyttäisi muun muassa matkailupolitiikkaa koskevaa hallituksen periaatepäätöstä ja sen toteutusta. Kestävän matkailukeskuksen mallia voitaisiin kehittää pilottihankkeina Tahkolla, Levillä, Rukalla ja Ylläksellä. Savonlinnan oopperajuhlilla voitaisiin pilotoida, miten matkailu- ja kulttuuritapahtumia voitaisiin entistä paremmin hyödyntää taloudellisesti. Kaivannaisteollisuus ja luontoarvot nykyistä paremmin yksiin Työryhmä esittää, että Oulun yliopisto kehittäisi yhdessä muiden alan osaajien kanssa kaivosteollisuuden osaamista. Alan koulutuspaikkoja pitäisi lisätä kaikilla koulutuksen tasoilla, jotta alalle saataisiin riittävästi osaavaa työvoimaa. Lisäksi alueen kaivannaisteollisuus ja luontoarvot pitäisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Työryhmä esittää luontoarvojen turvaamiseksi lisäresursseja ELY-keskuksiin erityisesti ympäristölupienvalvonnan tehostamiseksi. Alueellinen pääomasijoitusrahasto vahvistaisi alueen osaamista Työryhmä ehdottaa, että alueella jo olevan osaamisen vahvistamiseksi lisätään yhteistyötä toimijoiden kesken. Lisäksi se ehdottaa perustettavaksi rakennerahastovaroin alueellisen pääomasijoitusrahaston yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän rahoituksen lisäämiseksi. Etätyön teko helpoksi, kuljetustukia tarvitaan edelleen Työryhmä lisäisi etätyömahdollisuuksia alueella luomalla mm. matkailukeskuksiin etäpalvelupisteitä ja korottamalla alueella verotuksen työhuonevähennystä. Työryhmä jatkaisi kuljetustukien maksamista, mutta ei tee varsinaisesti muita esityksiä liikenneyhteyksien parantamiseksi. Mukana seitsemän maakuntaa Työryhmän tarkasteluun kuului seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Alue on noin kaksi kolmasosaa maamme pinta-alasta, ja siellä asuu noin neljäsosa väestöstämme. Osa työryhmän esittämistä toimista on nopeasti toteutettavissa, osa edellyttää jatkotyöstämistä. Koska useat ehdotetuista toimista liittyvät alueen elinkeinoelämän kehittämiseen, vastuu kehittämistoimista kuuluisi työryhmän mukaan luontevasti työ- ja elinkeinoministeriölle. Itä- ja Pohjois-Suomen työryhmän loppuraportin luovutustilaisuus on katsottavissa verkossa suorana lähetyksenä ja tilaisuuden jälkeen tallenteena osoitteessa: www.vn.fi/live Loppuraportti Katse Pohjoiseen, toimenpide-ehdotukset (TEM raportteja 2/2013) sekä sen perustana olevat työryhmän linjaukset Katse Pohjoiseen sekä siihen liittyvä taustamuistio ovat luettavissa verkossa osoitteessa www.tem.fi/itajapohjoissuomi Lisätiedot: Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman, puh. 09 432 3010 |
