Kasvatushakkuiden korjuujäljessä paljon huomautettavaa

Metsäkeskuksen läntisellä palvelualueella tarkastettiin vuonna 2015 kasvatushakkuiden korjuujälkeä 75 hakkuukohteella.

Kasvatushakkuussa tiheässä kasvavista puista kaadetaan vain osa, jolloin jäljelle jäävillä on enemmän tilaa kasvaa. Korjuujäljessä oli huomautettavaa yli puolessa tarkastetuista kohteista. Pääsyy tähän on se, että tarkistetuissa kohteissa oli paljon energiapuun korjuukohteita, jotka lähtökohtaisesti ovat usein tiheitä ja joissa hyvän korjuujäljen saavuttaminen on vaikeaa. 

- Energiapuun korjuukohteet ovat usein sellaisia pusikoita, joita hyvin metsiään hoitavalla metsänomistajalla ei pitäisi olla lainkaan. Vaikka tuki on ollut kohtuullisen hyvä, niin monessa tapauksessa korjuun jälkeen harva ja kolhittu metsä tuottaa niin huonosti oikein hoidettuun verrattuna, että tuki ei tätä menetystä korvaa, toteaa Metsäkeskuksen läntisen palvelualueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola. 

Metsäkeskus luokittelee korjuun laadun kolmeen luokkaan: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Luokittelun perusteena ovat hyvän metsänhoidon suositukset, metsälaista tulevat raja-arvot sekä sertifiointikriteerit. 

Metsäkeskus tarkasti viime vuonna kasvatushakkuiden korjuujälkeä yhteensä 304 leimikolla, joiden yhteen laskettu pinta-ala oli 1 017 hehtaaria. Lähes kaikissa tarkastetuissa kohteissa oli aiempina vuosina tehty ensiharvennus ja muutamassa kohteessa oli tehty myös toinen harvennus. Energiapuuta oli korjattu joka toisesta ensiharvennetusta metsästä. 

Korjuujälki oli hyvää yli puolella kohteista ja hieman alle puolet kohteista sai huomautuksen. Tulos koskee tarkastettujen kohteiden määrää sekä pinta-alaa. Virheellisten osuus jäi pieneksi, vain pariin prosenttiin. 

Joka viidennellä tarkastuskohteella puustoa oli harvennettu metsänhoitosuosituksia voimakkaammin. Puukaupassa puun myyjän kannattaakin sopia kirjallisesti kasvamaan jätettävän puuston määrä. 

Korjuujäljen laatutieto saatavilla maakunnittain ja hakkuuyrityksittäin 

Metsäkeskus on koostanut ensimmäistä kertaa kasvatushakkuiden tarkastustiedon maakunnittain vuodelta 2015, aiempina vuosina tulokset on julkaistu Metsäkeskus-alueittain. Tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain, mutta tulokset ovat suuntaa antavia. 

Metsäkeskus on koostanut tarkastustietoa myös hakkuita suorittaneiden metsätoimijoiden työn laadusta. Tarkastusmäärät vaihtelevat toimijoittain. Metsäkeskus toimittaa toimijakohtaiset laatutiedot organisaatioille tiedoksi ja tarvittaessa myös huomauttaa huonosta korjuujäljestä.

Useimmiten hakkuuyritysten saamien huomautusten syynä ovat runsaat puustovauriot. Monesti korjuun laatuongelmat myös kasautuvat samalle kohteelle: esimerkiksi runsaat maastovauriot johtavat helposti myös mittaviin puustovaurioihin. Laadultaan huonoimmassa kohteessa joka neljäs kasvamaan jätetty puu oli vaurioitunut. 

Ennakkoraivauksen laiminlyönti lisää korjuuvaurioita 

Ennakkoraivaus ennen hakkuuta on metsänomistajan keino varmistaa hyvä korjuujälki. Metsänomistaja voi käyttää raivaussahaa itse tai ulkoistaa työn. Metsänomistaja voi myös tilata työn puukaupan yhteydessä puun ostajalta. 

Suomen koneyrittäjäkunnan osaaminen on korkeatasoista ja myös korjuuteknologiassa Suomi on edelläkävijä. Ylitiheissä, raivaamattomissa metsissä vaurioita syntyy kuitenkin väistämättä. Myös hakkuun ajankohdan valinnalla on merkitystä. Heikosti kantavilla maapohjilla hakkuut tulisi tehdä maan ollessa jäässä tai keskikesällä kun maa on kuiva. 

Korjuuvauriot aiheuttavat metsänomistajalle tulonmenetystä, koska puun kasvu hidastuu, sen laatu heikkenee ja vaurioitunut puu voi myös altistua lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista. Keskimäärin korjuuvauriot aiheuttavat noin 100-200 euron menetyksen hehtaaria kohti. Jos vauriot ovat vakavia ja esimerkiksi kuusikkoon leviää tyvilaho, voivat tappiot olla moninkertaisia. Metsän kasvun kannalta tarpeellista harvennushakkuuta ei kuitenkaan kannata jättää tekemättä korjuuvaurioiden pelossa, koska metsänomistajan taloudellinen menetys on silloin vielä suurempi. 

Metsäkeskuksen maksuton Metsään.fi-palvelu kertoo metsänomistajalle oman metsän hoito- ja hakkuumahdollisuudet.