työtä Montrealin kokouksessa. © Jan Ekebom
Valtiot korostivat luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön valtavirtaistamisen tärkeyttä eri toiminta-aloilla, kuten maa-, metsä- ja kalataloudessa, parhaillaan käynnissä olevassa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) kokouksessa Montrealissa. Luonnon monimuotoisuuden huomioonottaminen kaikilla sektoreilla on keskeistä luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä.
Tieteellis-tekninen kokous (SBSTTA-20) on osa valmistautumista sopimuksen seuraavaan Meksikossa joulukuussa 2016 järjestettävään osapuolikokoukseen (COP-13). Kokouksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuustyötä tukevan tiedon kokoamista. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa biodiversiteettisopimuksen maailmanlaajuisen strategisen suunnitelman ns. Aichi-tavoitteiden saavuttamisesta, elinympäristöjen ennallistamisesta, merten monimuotoisuudesta, vieraslajeista, pölytyksestä ja synteettisestä biologiasta. Keskustelussa ovat korostuneet myös luonnon monimuotoisuuden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä ekosysteemiperustaiset lähestymistavat ilmastonmuutokseen.
Suomi aktiivisesti esillä Montrealin kokouksessa
CBD:n pääsihteeri tohtori Braulio Dias oli kutsunut professori Janne Kotiahon esittelemään ympäristöministeriön asettaman elinympäristöjen tilan edistämisen ELITE-työryhmän kehittämiä menetelmiä. Kotiaho esitteli työn tuloksia tilaisuudessa, jossa keskusteltiin heikentyneiden ekosysteemien ennallistamisen maailmanlaajuisen, vähintään 15 prosentin tavoitteen saavuttamisesta.
“Olen erittäin tyytyväinen, että Suomi on kehittänyt yksityiskohtaisen lähestymistavan heikentyneiden elinympäristöjen tilan arvioimiseksi ja kustannustehokkaiden toimien määrittämiseksi. Tällaisen lähestymistavan olemassaolo helpottaa työtämme, ja kasvattaa selvästi mahdollisuuksiamme saavuttaa Aichi-tavoite 15. Rohkaisen muita osapuolia harkitsemaan Suomen kehittämän menetelmän hyödyntämistä, ja toivon, että Suomi on valmis yhteistyöhön halukkaiden osapuolten kanssa.” Braulio Dias kommentoi Kotiahon esityksen jälkeen.
Myös Suomen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma VELMU sai kansainvälistä näkyvyyttä, kun Metsähallituksen meriasiantuntija Jan Ekebom esitteli ohjelmaa kokousta ennen järjestetyssä merten ja rannikon monimuotoisuuden seurantaa käsitelleessä työpajassa. Kokouksen teemoina olivat ekologisesti ja biologisesti tärkeät alueet (EBSA), merialuesuunnittelu, merten roskaantuminen, vedenalainen melu sekä luonnon monimuotoisuus kylmissä vesissä.
Haitallisten vieraslajien torjuminen on yhteinen, maailmanlaajuinen haaste ja Suomi on vahvasti tukenut uusien vieraslajien leviämisväylien nostamista kansainväliseen keskusteluun. Montrealin kokouksessa eri maat ja maaryhmät nostivat esille kokemuksiaan vieraslajien haittavaikutuksista omista näkökulmistaan.
”Yhä enenevässä määrin haitalliset vieraslajit siirtyvät uusiin elinympäristöihin nettikaupan kautta. Nyt keskusteluissa etsitään mahdollisuuksia torjua tätä kautta leviäviä vieraslajeja. Muista haitallisten vieraslajien leviämisväylistä esillä keskusteluissa oli myös vieraslajien kulkeutuminen mm. meritse erilaisten pakkausten mukana”, toteaa kokouksessa Suomen asiantuntijana ollut Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Myös synteettinen biologia on herättänyt paljon kiinnostusta Montrealissa. Synteettinen biologia on uusi biologian osa-alue, jossa suunnittelun, mallinnuksen ja rakentamisen avulla valmistetaan biologisia osia, mekanismeja ja molekulaarisia järjestelmiä, joilla on uudenlaisia ominaisuuksia. Synteettisen biologian avulla voidaan muokata eläviä organismeja, syntetisoida DNA-molekyylejä (komponentteja) ja tuottaa esimerkiksi kemiallisia ainesosia (tuotteita). Toistaiseksi nämä elävät organismit ovat määritelmän mukaan muuntogeenisiä organismeja. Kokouksen keskustelut kiteytyvät mahdollisen määritelmän, sääntelytarpeen, tarvittavan lisätiedon, tutkimuksen ja jatkotyön ympärille.
Valmistautumista Cancunin osapuolikokoukseen jatketaan ensi viikolla alkavassa sopimuksen toimeenpanoelimen ensimmäisessä kokouksessa (SBI-1), jossa keskustellaan muun muassa biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon edistymisestä, sen voimavaroista sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien sopimusten välisen toimeenpanon ja yhteistyön vahvistamiseksi.
Lisätietoja:
Laura Niskanen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. +358 50 523 6276, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Professori Janne Kotiaho, ELITE-työryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopisto, p. +358 50 594 6881, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Montrealissa Suomen valtuuskuntaa johtaa erityisasiantuntija Laura Niskanen ympäristöministeriöstä. Valtuuskunnan muita jäseniä ovat kuuluu neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä, erikoissuunnittelija Jan Ekebom Metsähallituksen Luontopalveluista, ryhmäpäällikkö Marja Ruohonen-Lehto Suomen ympäristökeskuksesta sekä professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.