Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta edellyttää hyvää yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin välillä30.04.2016 9.02
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi 2016-2020. Tavoitteena on vähentää sekä kansallista että kansainvälistä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta Suomessa. Strategiassa kiinnitetään huomiota erityisesti kansainvälisiin raha- ja tavaravirtoihin sekä liikkuvan työvoiman kysymyksiin. Kevään aikana strategialle laaditaan toimenpideohjelma, joka konkretisoi strategian tavoitteita. Strategialla pyritään edistämään sellaisia hankkeita, joiden päämääränä on parantaa yritysten mahdollisuuksia terveeseen kilpailuun sekä helpottaa yritysten julkisten velvoitteiden hoitamista. Erityisesti pyritään edistämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta ennalta estäviä toimenpiteitä. Strategian toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti viranomaistoimintaa kehittämällä. Hallitus on vuodesta 1996 alkaen antanut valtioneuvoston periaatepäätöksinä kuusi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjelmaa, joista edellinen päättyi vuoden 2015 lopussa. Harmaan talouden torjuntaa koordinoidaan kahdeksan hallinnonalan ja yli 20 eri viranomaisen yhteistyönä. Tehokas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta edellyttää toimivaa yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin välillä. Strategialla harmaan talouden torjunnan painopistettä pyritään siirtämään entistä enemmän ennalta estämiseen rakentamalla uusia ennalta estäviä toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita harmaan talouden torjunnan huomattava reaaliaikaistaminen. Työsuojeluhallinto, Verohallinto ja poliisi ovat lisänneet yhteistyötään ja eri viranomaisten yhteisten rakennusalan valvontakäyntejä toteutetaan nykyään säännöllisesti. Ylipäänsä yhteistyötä rakennushankkeiden ja viranomaisten välillä on tiivistetty viime vuosina. Kansainvälisyys tuo uusia haasteita harmaan talouden torjuntaanHarmaa talous ja talousrikollisuus muuttavat muotoaan jatkuvasti. Tärkeä osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa on kansainvälistymisen mukanaan tuomien haitallisten ilmiöiden torjunta. Suomalaisten kytkennät ulkomaisiin yrityksiin ovat kasvaneet voimakkaasti. Ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden valvontaan liittyy muun muassa tiedonsaannin haasteita, jotka lisäävät harmaan talouden riskiä. Valvonnan kannalta ongelmallisiksi on erityisesti koettu ulkomaisten yritysten pimentoon jäävät alihankintaketjut. Haasteita valvontaan tuovat myös tavaroiden ja palvelujen sähköisen kaupan kansainvälisyys, virtuaalivaluuttojen käyttö, veroparatiisien ja erilaisten välikäsien käyttäminen. Vaivattomuus siirtää rahavaroja viranomaisten ulottumattomiin ulkomaille aiheuttaa haasteita ulosottotoimelle ja rikoshyödyn takaisinsaannille. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat monella tavalla haitallisia yhteiskunnalle. Ne muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa keskeistä on erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi verotuloja ja muita lakisääteisiä maksuja kuten työeläkevakuutusmaksuja jää saamatta ja yritysten välinen kilpailu vääristyy. Monissa tapauksissa työntekijöitä myös kohdellaan lainvastaisesti. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toteutumisen seurantaa varten on asetettu nyt parlamentaarinen työryhmä. |