Puuautojen kuljettajien ammattikunnasta eläköityy vuosittain 7 %, metsäkoneen kuljettajista 6 %.
Alalla valmistuvien määrä ei riitä korvaamaan poistumaa: nykyisin metsäoppilaitoksista valmistuu alalle noin 400 uutta kuljettajaa vuosittain, kun tarvetta olisi 530 uudelle ammattilaiselle.

Puuautojen suurentaminen on yksi ratkaisu kuljettajapulaan. Kokonaispainoja korottamalla hyötykuormat kasvavat, jolloin kuormaus ja purkuajat lisääntyvät vastaavasti, mutta ajoajat kuormaa kohti säilyvät ennallaan. Kuljettajatarve vähenee samassa suhteessa kuormien kasvun kanssa. Tällöin esimerkiksi 70 tonnin kokonaispainoilla tarvitaan 17 prosenttia (15-20%) vähemmän kuljettajia ja 80 tonnin kokonaispainoilla 28 prosenttia (25 – 30 %) vähemmän.

Toinen ratkaisu on suorien tehdaskuljetusten korvaaminen nykyistä enemmän junakuljetuksilla. Tyypillinen alkukuljetusmatka metsästä rautatieasemille on 30 – 50 kilometriä ja yhden kuorman kuljettamiseen (kuormaus, purku sekä tyhjänä ja kuormattuna ajo) kuluu 2½ – 3½ tuntia. Yhden työvuoron aikana kuljettaja ehtii siten tehdä 2-3 kuormaa. Suorien tehdaskuljetusten tyypillinen kuljetusmatka on puolestaan 100 – 150 km, jolloin kuorma-aika on 5 – 6 tuntia (ajo- ja lepoaikalain mukaiset tauot huomioon otettuna jopa 6 ½ tuntia). Työvuorossa kuljettaja tekee siis 1 - 1½ kuormaa. 

Metsäteollisuus on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen kokonaispainojen suurentamisesta ja keskustelu aiheen ympärillä jatkuu. Junakuljetuksiin liittyen meneillään on raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen verkoston kehittämistyö yhdessä muun muassa Liikenneviraston ja VR Transpointin kanssa.