Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
Puh. (09) 698 0442
Gsm 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:5399322 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

20.2.2017 10:00Keitele Forest -konserni kasvaa kannattavastiLue lisää »20.2.2017 9:00Sahatavaran tuotantomäärät kasvoivat vuonna 2016Lue lisää »20.2.2017 8:30Goodyear esittelee EfficientGrip Cargon, täysin uuden ratkaisun pakettiautoilleLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

20.2.2017 10:00Keitele Forest -konserni kasvaa kannattavastiLue lisää »20.2.2017 9:00Sahatavaran tuotantomäärät kasvoivat vuonna 2016Lue lisää »20.2.2017 8:30Goodyear esittelee EfficientGrip Cargon, täysin uuden ratkaisun pakettiautoilleLue lisää »

Metsäkanalinnut hyötyvät vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta

Share |
06.04.2012 0:17

metso_xx_.jpgMetsästäjien, metsäammattilaisten ja metsänomistajien kiinnostusta luonnonhoitoon halutaan lisätä. Suomen riistakeskuksen vetämän Riistaa reunoilta-hankkeen tavoitteena on kehittää metsien vaihettumisvyöhykkeiden metsänhoitoa riistaeläinten elinoloja paremmin huomioivaksi. Metsä- ja suoelinympäristöjen reuna-alueet eli vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkanalintujen tärkeimpiä elinympäristöjä ja tärkeitä myös monille muille riistalajeille. Vaihettumisvyöhykkeet ovat pääsääntöisesti monimuotoisempia alueita kuin niihin rajautuvat ekosysteemit, koska niiden kasvi- ja eläinlajisto rakentuu molempien ekosysteemien lajeista.

Riistaa reunoilta -hankkeella pyritään lisäämään metsästäjien luonnonhoitointoa sekä lisäämään metsästäjien, metsänomistajien ja metsätalouden eri organisaatioiden omaehtoista kiinnostusta ja osaamista hoitaa vaihettumisvyöhykkeitä nykyistä paremmin.

Vaihettumisvyöhykkeellä tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna- eli vaihettumisvyöhykettä, jossa on molempien alueiden piirteitä. Vaihettumisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi metsään rajautuvien avosoiden laiteet sekä metsiin rajautuvat peltojen ja vesistöjen reunavyöhykkeet.

Vaihettumisvyöhykkeet tärkeimpiä metsäkanalintupoikueille

metso-koppelo.jpgRiistaa reunoilta -hankkeen aloitusseminaari keräsi 50 eri alojen asiantuntijaa, tutkijaa ja käytännön toimijaa pohtimaan, miten vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoitoa kehitetään siten, että riistaeläinten elinolot otetaan paremmin huomioon.

- Huomasimme, että riistan elinympäristöjen turvaamisella edistetään luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi vesiensuojelukysymyksiä. Myös metsänomistajien erilaiset arvot on otettava huomioon talousmetsien luonnonhoidon kehittämistyössä, toteaa luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.Erityisesti soiden ja kankaiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkanalintujen tärkeimpiä poikastuottoalueita ja niillä on tärkeä merkitys myös muun riistan elinympäristöinä.

- Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat kanalinnuille elintärkeää suojaa ja ravintoa samalla alueella - ravintoa runsaan hyönteislajiston ja varpukasvien, erityisesti mustikan välityksellä sekä suojaa runsaan kenttäkerroksen, latvuspeiton ja puuston tiheys- ja kokovaihtelun kautta. Vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa voidaan saavuttaa suuret hyödyt varsin pienillä kustannuksilla. Menetelminä vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa ovat esimerkiksi pidemmät kiertoajat, erirakenteinen metsänkasvatus, ojitustoistuvuuden lasku ja tiheänä kasvatus, valotti metson elinympäristöasioista väitellyt tutkija Janne Miettinen Metsäntutkimuslaitoksesta.

Metsästäjillä tärkeä rooli luonnonhoidossa

Metsästäjän ja maanomistajan puheenvuoron käyttänyt Fredrik von Limburg Stirum on ollut innokas edelläkävijä vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa.

- Kosken kartanon maiden läpi virtaavan joen metsittyneitä joenrantapeltoja on palautettu karjan laitumiksi, peltojen reunametsien puustoa on metsänhoitotoimilla hoidettu lehtipuuvaltaisemmiksi ja myös suojaa antavaa kasvillisuutta on istutettu monien eri lajien hyväksi. Erityisesti hirvieläimille peltojen reunavyöhykkeet tarjoavat ravintoa ja tämä todennäköisesti vähentää talousmetsissä tapahtuvia vahinkoja, kertoi von Limburg Stirum.

Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensbergin mukaan metsästäjien rooli luonnonhoidossa on erittäin tärkeä, sillä metsästäjät omistavat lähes kolmanneksen koko maan pinta-alasta ja heillä on motiivi hoitaa elinympäristöjä riistan kannalta paremmiksi. Riistaelinympäristöjen hoito on osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa.

Suomen riistakeskuksen vetämässä ja ympäristöministeriön rahoittamassa Riistaa reunoilta -METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa on mukana laaja ja innostunut valtakunnallisella tasolla toimiva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Suomen metsäkeskuksen Rannikon ja Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköt, Länsi-Suomen metsänomistajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, MetsäGroup-konserni sekä joukko hankkeesta innostuneita maanomistajia, muun muassa Kokkolan ja Oulun kaupungit.

20.02.2017 10:00Keitele Forest -konserni kasvaa kannattavasti
20.02.2017 9:00Sahatavaran tuotantomäärät kasvoivat vuonna 2016
20.02.2017 8:30Goodyear esittelee EfficientGrip Cargon, täysin uuden ratkaisun pakettiautoille
20.02.2017 8:30Puolustusvoimat hankkii raskaita maantiekuorma-autoja
20.02.2017 3:13Valtioneuvosto hyväksyi puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle
20.02.2017 0:07Kantaliukueste työjalkineissa lisää työturvallisuutta
19.02.2017 20:01KATSO VIDEO! Duudsonit huimassa Metsäkonerodeossa Ponsse Scorpionilla
19.02.2017 17:55Suomi hankkii käytettyjä panssarihaupitseja Etelä-Koreasta
19.02.2017 16:10Luonnonvarakeskuksen ja Lappian yhteistyö lujittaa pohjoisen alueen biotaloustutkimusta ja koulutusta
19.02.2017 14:202400 tykkäystä tuli täyteen! Ammattilehden Facebook sivut saaneet nopeasti suuren suosion

Siirry arkistoon »